Minkä ihmeen takia vouhkataan työajan pidentämisestä tuottavuuden nimissä, kun on jo olemassa laki, jota hyödyntämällä voidaan tutkitusti parantaa tuottavuutta? Tämä laki on työaikalaki.
Nykyinen työaikalaki mahdollistaa monenlaisia joustavia työajan järjestelyjä, joista on työpaikoilla tehty paljon hyvin sekä työntekijöitä ja työnantajaa tyydyttäviä sovelluksia.
Työaikalain mukaan voidaan muun muassa sopia liukuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovittujen liukumarajojen puitteissa työtilanteen ja omien tarpeittensa perusteella päättää itse siitä, miten pitkän työpäivän hän kulloinkin tekee.
Jos vaikkapa torstaina on lapsenlapsen tarhassa isovanhempien vierailupäivä, voivat mummu ja pappa alkuviikon tehdä tunnin pidemmät työpäivät ja lähteä torstaina töistä kolme tuntia aikaisemmin ehtiäkseen tarhaan ajoissa.
Tai ehkä liukuvan työajan sopimus sallii nokosten ottamisen tai kuntosalilla käynnin keskellä päivää. Päiväunista on hyötyä luovuudelle. Ylipäätään työajan jakaminen ihmisen luonnollisen päivärytmin mukaan lisää tuottavuutta.
Työehtosopimuksilla voidaan vielä laventaa liukuman käyttöä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus määrittelee, että paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä niin, että enimmäiskertymä voi olla 120 tuntia. Saman määritelmän mukaan 40 tuntia ylittävän liukuvan työajan saldoa saa pitää kokonaisina vapaapäivinä.
Moni muukin työehtosopimus sallii liukumien ja ylitöiden kerryttämisen työaikapankkiin, josta voidaan nostaa kokonaisia vapaapäiviä kerralla jopa useampi viikko. Tämä lisää joustavuutta.
Työ voidaan lain mukaan järjestää vuoroihin. Vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin. Työaikaa voidaan myös keskimääräistää, jolloin kiireisempinä aikoina tehdään pidempiä työpäiviä kuin hiljaisempana aikana.
Etätyö lisää merkittävästi työntekijän mahdollisuutta rytmittää omaa työpäiväänsä. Luovassa työssä tärkeä inspiraatio ei katso aikaa eikä paikkaa. Tämän päivän välineillä etätyöajan ja tulosten seuraaminen käy helposti.
Jos työntekijä saa itse valita ja suunnitella työnsä ja työaikansa on hän tyytyväinen ja tehokas. Tunne oman ajan hallinnasta lisää onnellisuutta. Onnellinen työntekijä on Warwickin yliopiston tutkimuksen mukaan 10–12 prosenttia tuottavampi.
Jos työaikajoustot lisäävät onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, miksi emme kokeilisi niitä keinona parantaa tuottavuutta?
Minna AnttonenInsinööriliiton alueasiamies
