Kotimaan julkisessa keskustelussa on jo pitkään korostunut talouden synkät näkymät. Uutisissa toistuvat otsikot heikosta kasvusta, velkaantumisesta, irtisanomisista ja työttömyyden lisääntymisestä.
Haasteita on toki olemassa, mutta jos kuva Suomesta piirtyy yksipuolisesti synkillä väreillä, sillä on kauaskantoisia seurauksia. Se ei vaikuta vain ihmisten mielialoihin, vaan koko talouden kehitykseen.
Kuluttajien luottamus talouteen on ollut pitkään heikko. Moni suhtautuu epävarmoin odotuksin tulevaan, eikä usko työllisyystilanteen tai talouden kohenevan lähiaikoina.
Epävarmuus heijastuu suoraan kotitalouksien käyttäytymiseen. Ihmiset varautuvat, säästävät ja lykkäävät ainakin isompia hankintoja. Koronavuosia lukuun ottamatta säästämisaste onkin tällä hetkellä korkeampi kuin kertaakaan 2000-luvulla.
Suomella on paljon vahvuuksia, joista rakentaa tulevaisuutta.
Tässä tilanteessa negatiivinen uutisointi toimii itseään toteuttavana ennusteena. Kun kansalaisille toistuvasti kerrotaan, kuinka huonosti asiat taloudessa ovat, he alkavat käyttäytyä sen mukaisesti.
Ihmisillä on taipumusta varautua pahimpaan. Kulutusta vähennetään, vaikka monella on siihen edelleen taloudellinen mahdollisuus. Lopputuloksena talouskehitys hidastuu entisestään – ja taas syntyy uusia otsikoita synkästä tilanteesta.
On kuitenkin syytä muistaa, ettei heikko talouskehitys ole kuluttajien vika. Kotitalouksien kulutuksella on ratkaiseva merkitys talouden kasvulle, mutta on kohtuutonta sysätä vastuuta yksilöille, jotka vain reagoivat ympäröivään ilmapiiriin ja siihen, mitä heille kerrotaan. Jos julkisessa keskustelussa ja uutisoinnissa rakennettaisiin enemmän luottamusta ja uskoa tulevaan, ihmisillä olisi rohkeutta kuluttaa ja investoida omaan arkeensa.
Talouden todellisuus ei ole niin synkkä kuin otsikot antavat ymmärtää. Työllisyys on yhä kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla, Suomi on vakaa ja turvallinen maa, ja meillä on paljon vahvuuksia, joista rakentaa tulevaisuutta.
Nyt tarvitaan tasapainoisempaa viestintää. Totuutta ja faktoja ei pidä kiertää tai unohtaa, mutta rinnalle tarvitaan näkymiä toivosta ja ratkaisuista.
Pelkkien huonojen uutisten sijaan on aika alkaa kertoa myös siitä, mikä toimii ja mihin voimme luottaa. Vasta silloin kuluttajien luottamus vahvistuu – ja talouskin alkaa todella elpyä.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
