Ministeriöiden kansliapäälliköt julkaisivat maanantaina raportin kansalaisten koulutustasosta. Viesti oli, että jotta Suomi pärjää, meillä on jatkossa oltava paljon enemmän korkeakoulutettuja ihmisiä.
Kansliapäälliköillä oli heittää sanomansa tueksi selviä lukujakin. Nyt 25-34-vuotiaista suomalaisista korkeakoulutettuja on 40 prosenttia. Se on vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Tavoite on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä osuus nousee 50 prosenttiin. Mutta sekään ei vielä kansliapäälliköille riitä: jos aiomme tavoitella OECD-maiden kärkeä, maan nuorista aikuisista on oltava korkeakoulutettuja 70 prosenttia.
Peruskoulusta on syntynyt varsin lohduton kuva.
Mutta miten tavoite saavutetaan? Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriministeriö kansliapäällikkö Anita Lehikoinen antaa maanantain Helsingin Sanomissa oman vastauksensa: Lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin, kasvatetaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää, parannetaan läpäisykykyä ja niin edelleen.
Tutulta kuulostaa, mutta koulutuspolitiikasta ymmärtämätön maallikko epäilee korkeiden virkamiesten lähteneen vetämään mutkia suoriksi. Voiko tuollaisia tavoitteita asettaa, jos koulutuksen perusta ei ole kunnossa?
Eri tahoilla on jo pitkään oltu huolissaan suomalaisen peruskoulutuksen tasosta. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet, Viro on ohittanut meidät, osa peruskoulunsa päättäneistä nuorista ei osaa lukea, laskea ja kirjoittaa.
Koulutuksen ammattilaisilta voi hyvällä omallatunnolla kysyä, eikö nuorten aikuisten korkeakoulutettujen osuuden pysyvän nostamisen kannalta ole ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman monella peruskoulun päättävällä nuorella on edellytykset jatkaa opintojaan?
Hesarin haastattelussa Lehikoiselta kysytään, mitä seuraavan hallituksen pitää tehdä, jotta suomalaista osaamista nostetaan. ”Varmaan ensimmäinen asia on, että kirkastetaan tilannekuva”, opetuksesta vastaavan ministeriön johtava virkamies vastaa.
Enempää ei voi olla samaa mieltä. Julkisen keskustelun perusteella ainakin minulle on syntynyt varsin lohduton kuva suomalaisesta peruskoulusta. Olisi kiva tietää, onko kuva oikea vai vääristynyt.
Jari Rauhamäki
Insinööriliiton viestintäpäällikkö
