Päivälehdet mainostavat välillä olevansa edullisia. Uutisia ja vähän muutakin eurolla päivä. Saat siis yhden lehden päivässä koko vuoden ajan 365 eurolla. Mitä sillä todellisuudessa saa?
Sillä saa tietoja, mitä on tapahtunut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Sivuilla on tapahtumia politiikasta ja taloudesta, ja totta kai urheilusta. Sillä saa myös viihdettä. On kulttuuria ja paikkakuntauutisia.
Lehteen on laadittu arvosteluja uusista kirjoista, konserteista ja äänilevyistä, ja sarjakuvia. Mitä olisikaan aamu ilman Fingerporia ja sovinistikuningas Wagneria.
Mitä sitten siitä lehdestä jää lukemisen jälkeen käteen, noin konkreettisesti. Sytykkeet saadaan saunalle ja takkaan tietysti. Lehti on myös mainio savukalan kääre. Mikä on mukavampaa kuin rapistella lämmin, lihava lahna ulos Putinin ja Kärppien syleilystä. Hyvä juttu.
Ja kierrättämällä tulee vielä hyvä mieli. Nappulaliigan paperinkeräys voi tuottaa huiman määrän palloja ja maaliverkkoja.
Mitä sitten antaa jäsenyys Insinööriliitossa tai jossain muussa ammattiliitossa? Lasketaanpa sitä hieman auki. Näinhän insinööri aina tekee ymmärtääkseen ja yksinkertaistaakseen asian.
Käytännön Insinöörit ry (nimi muutettu) perii jäseneltään 400 € vuosimaksun. Jäsen saa vähentää sen verotuksessa, josta vaikutusta reilu satanen, kun ennakonpidätys on kolmannes tuloista. Siitä on IAET työttömyyskassan osuutta 78 euroa.
Näiden vähennysten jälkeen jäljelle jää pyöreästi pari sataa euroa. Jos tästä vielä vähennetään perinteiset käsin kosketeltavat, kalenteri ja jäsenlehti, ollaan jossain puolentoista sadan paikkeilla.
Jatkossa laskemme kuten se päivälehteä kauppaava puhelinmyyjä. Jäljelle jäävä 150 euroa jaetaan koko vuodelle ja saadaan tulokseksi noin 60 senttiä työpäivää kohden.
On toki huomattava, etteivät nämäkään laskelmat anna absoluutista totuutta johtuen huomattavasta määrästä muuttujia. Niistä kertautuu virhemarginaalia jonkin verran. Mutta hehtaarilla ollaan.
Aineettomat hyödyt ovat vielä listaamatta. Päivälehdistä päivitimme sivistyksemme tasoa, kukin oman tarpeensa mukaan. Ammattiliiton jäsenyydessä päivitämme osaa sosiaalisesta turvaverkostamme. Kuulumme osana yhteisöön, joka neuvottelee ja puolustaa etujamme työmarkkinoilla. Ilman tätä verkostoa olisimme jokainen yksin suruinemme, iloinemme.
Ammattiliitot myös kouluttavat. Koulutukset suuntautuvat erilaisten työmarkkinoilla tarpeellisten taitojen ja tietojen kartuttamiseen. Useat jäsenet ovat käyttäneet uutta osaamistaan muun muassa työtä hakiessaan.
Ikävä kyllä aina löytyy vapaamatkustaja, joka huolehtii vain työttömyysturvastaan, jos siitäkään. Tosin he eivät välttämättä saa työpaikallaan samaa palvelua henkilöstöedustajalta kuin liittoon kuuluva. Siinä on suuri ero.
Syynä on useimmin nuukuus. Autosta saatetaan maksaa vuodessa kuusikin sataa euroa kaikenvaravakuutusta. Kahvipöydässä kuitenkin kehutaan kuinka on ajettu 25 vuotta ilman kolareita.
Miksi siis sitä vakuutusta maksetaan? Ettei vaan menetetä esimerkiksi 35 000 euron autoa tai osaa siitä. Mutta samankokoinen tai suurempi vuosiansio ollaan valmiita riskeeraamaan.
Hannu Takala
Insinööriliiton asiamies
