Meillä on kriisi. Suomessa on hyvinvoinnin kriisi, inhimillisen kärsimyksen kriisi. Suomi sairastaa mielenterveyden kriisiä. Kyse on ennen kaikkea inhimillisestä hädästä, mutta emme voi sulkea silmiämme siltä, että asialla on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys.
Jos ihmisten mieli ei kestä työtä, meillä ei ole mitään keinoa kasvattaa tuottavuutta. Itse asiassa on täysin järjetöntä edes puhua asiasta, jos ihmiset hajoavat työn aiheuttamiin oireisiin.
Suomessa joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle liian usein. Aiemmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet suurin syy, mutta mielenterveyteen liittyvät syyt ovat kirineet rinnalle ja joinakin vuosina jopa ohi.
Huolestuttavinta on, että tämä koskee ennen kaikkea nuorempia. Alle 45-vuotiaissa mielenterveyssyyt painottuvat vahvasti.
Ennaltaehkäisyä voidaan parantaa työajan seurantaa tehostamalla.
Ongelma on tunnistettu ja tiedossa. Silti asialle tuntuu tapahtuvan kovin vähän tai ei mitään. Kriisi ei ole syntynyt yhdessä yössä, eikä sitä myös korjata yhden yön yli nukkumisella. Mutta aika toimia on juuri nyt, koska eilinen ei ole enää vaihtoehto.
Keinoja on olemassa, tarvitaan tahtoa niiden toteuttamiseen. Vaikeinta on varmasti muuttaa työelämäämme ja työkulttuuriamme. Mutta sekin matka kuljetaan askel askeleelta ja perille voi päästä.
Tarvitsemme kipeästi toimia, joilla mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä vähennetään merkittävästi. Pelastetaan ihmisiä terveiksi, takaisin ihmisarvoiseen elämään – ja töihin. Samalla säästetään yhteiskunnan kustannuksia, lisätään tuottavuutta ja parannetaan työelämän laatua.
Tarvitsemme samaan aikaan monia toimia: Tarvitsemme lisää ennaltaehkäisyä työpaikoilla, mielenterveyspalveluiden kehittämistä ja saatavuuden parantamista. On tuettava ihmisten kuntoutusta ja uudelleentyöllistämiseen. Ennen kaikkea meidän on laitettava asenteemme kuntoon.
Ennaltaehkäisyä voidaan parantaa esimerkiksi työajan ja työn kuormituksen seurantaa tehostamalla. Mielenterveyspalvelujen puolella on laajennettava terapiatakuuta ja moninkertaistettava alan koulutusmäärät.
Kuntoutusta voidaan edistää esimerkiksi parantamalla työvoima- ja mielenterveyspalvelujen yhteistyötä. Tarvitsemme kansallisen mielenterveysstrategian.
Keinoja tuottavuutta nakertavaan mielen kriisiin löytyy. Asiaa ei enää voi väistellä. On aika aloittaa taistelu, jolla mielenterveyden kriisi voitetaan. Siinä työssä on vain voittajia.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
