Lisää matematiikkaa nuorille, kiitos!

Matematiikan osaaminen laskee. Tämän osoittaa moni tutkimus ja selvitys. Erästä suosittua tv-ohjelmaa mukaillen voi kysyä, pitääkö olla huolissaan?

Kyllä pitää, huomattavasti enemmän kuin mitä nyt olemme. Matematiikassa ei ole kyse vain laskemisesta. Siinä on kyse myös yleishyödyllisestä ajattelutavasta ja loogisesta päättelystä. Matematiikan osaamisen rapistuminen rapauttaa osaamisyhteiskuntamme pohjaa.

PISA-tutkimuksen tulosten mukaan Suomen matematiikan osaaminen on pudonnut vuoden 2003 jälkeen jokaisella tutkimuskerralla. Myös toisen, matematiikan ja luonnontieteiden oppituloksia mittaavan TIMMS-tutkimuksen tulokset osoittavat matematiikan osaamisen laskeneen Suomessa 2010-luvun aikana. Molemmissa tutkimuksissa Suomen sijoitus verrokkimaihin nähden on laskenut ja Suomi ei enää ole ihan kärkikahinoissa mukana.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on tehnyt mielenkiintoisen, mutta myös erittäin suurta huolta herättävän matematiikan oppimistulosten pitkittäisseurannan. Sen mukaan matematiikan osaaminen eriytyy jo peruskoulussa ja tämä näkyy selvästi 9. luokalla. Ero kasvaa entisestään toisen asteen koulutuksen aikana.

Minimimäärän kursseja suorittaneiden lukiolaisten ja monien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osaamisen taso jää 9. luokalla saavutetulle tasolle tai jopa sen alle. Lukion pitkän oppimäärän opinnoissa matematiikan osaaminen nousee selvästi. Matematiikan kirjoittamatta jättävien osaaminen ei lisäänny keskimäärin lainkaan lukion aikana.

Karvin seurannan mukaan ammatillinen koulutus mahdollistaa hyvät matematiikan taidot, mutta ääripäät ovat kaukana toisistaan: osassa tutkintoja keskimääräinen osaamisen taso on peruskoulun 6. tai jopa 3. luokan tasolla. Noin puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei osannut edes puolta 9. luokan matematiikan kokeen tehtävistä. 79 prosenttia opiskelijoista sai tulokseksi korkeintaan alimman osaamisen tason, tyydyttävän. Näiden tulosten perusteella voidaan hyvin kyseenalaistaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden aidot jatkokoulutusvalmiudet.

Tutkimusten ja selvitysten perusteella suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on selvä vika. Kysymys kuuluu, millä voimme vian korjata? Yksittäiset toimenpiteet eivät ole ratkaisu, tarvitaan joukko toimenpiteitä. Ongelma ei myöskään ole yhdellä koulutusasteella vaan se on laajempi, joten ratkaisujenkin pitää koskettaa käytännössä koko koulutusjärjestelmää.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen puolella tulee yhteistyössä korkeakoulujen kanssa määrittää se osaamisen taso, jonka jatko-opintoihin haluavat tarvitsevat. Sen jälkeen on pystyttävä tarjoamaan tälle tasolle yltävä osaaminen sitä haluaville. Lisäksi on lisättävä erilaisia siltakursseja ja yhteistyöopintoja, joiden avulla korkeakoulujen matematiikan opetukseen voi perehtyä jo toisen asteen koulutuksen aikana.

Ammatillisessa koulutuksessa olevalle pitää pystyä rakentamaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman kautta enemmän matematiikkapainotteinen opintopolku, jos hän mielii jatko-opintoihin korkeakouluun.

Lukioissa tulee kehittää valtakunnalliset kriteerit matematiikan osaamisen arvioinnille. Karvin pitkittäisseurannan mukaan heittoa arvosanoissa lukioiden välillä on tällä hetkellä todella paljon. Arvosanojen vastaamattomuus murentaa opiskelijoiden oikeusturvaa, jos ja kun arvosanoja käytetään jatko-opintoihin hakeutumisessa.

Toinen konkreettinen toimenpide on tehdä matematiikasta jälleen yksi kirjoitettavista aineista jokaiselle opiskelijalle. Matematiikan kirjoittamisella on huomattu olevan merkittävä vaikutus lukion päättävien opiskelijoiden matematiikan osaamistasoon. Myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee painottaa riittävän paljon matematiikkaa, jolloin motivaatio parantaa matematiikan osaamista aiemmin opintopolulla kasvaa.

Meillä on ongelma ja meillä on myös ratkaisuja. Matematiikan osaamisen rapistuminen pitää pysäyttää mahdollisimman pian. Suomalaisen osaamisyhteiskunnan yksi kantavista tukipilareista on korkea ja laaja matematiikan osaaminen. Pidetään siitä kiinni.