Lisää kuormaa työmarkkinapöytään

Maan hallituksen kehysriihen piti tuoda helpotusta hankalaksi uumoiltuihin työmarkkinaneuvotteluihin. Optimisimmat odottivat, että kehysriihen kylkiäisinä keskusjärjestöt sopivat työmarkkinoille ja talouteen vakautta ja ennustettavuutta tuovan keskitetyn ratkaisun.

Toisin kävi. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK sai tiedon tulevasta yhteisöveron alennuksesta, työnantajien jo alun alkujaan heikko kiinnostus sopimista kohtaan valahti saman tien nollaan. Yhteisöveron alennus oli odotettua reilumpi ja sen kylkiäisenä suuryrityksiä ja -omistajia oltiin valmiita hellimään anteliaalla osinkoveron uudistuksella. Voikin todeta, että hallitus kuunteli ja ymmärsi työnantajien toiveita kehysriihessä herkällä korvalla.

Samalla hallitus kasasi lisää kuormaa syksyn palkkaneuvotteluihin. Parin viikon vääntämisen jälkeen hallitus toki korjasi osinkoverouudistuksen isoimmat epäkohdat, mutta maltillisia palkankorotuksia on edelleen hyvin hankala myydä ja perustella palkansaajille, joille kehysriihi tarjoaa muun muassa joidenkin verojen korotuksia. Ne yhdistettynä ennen aikaisen joulun makuun päässeen EK:n nollalinjaan on yhtälö, josta on vaikea löytää palkansaajan ostovoimaa turvaavaa palkkaratkaisua.

Yhteisöveron alentamisen pitäisi parantaa kilpailukykyä ja lisätä työpaikkojen määrää. Historian valossa väite ei pidä paikkaansa ainakaan työpaikkojen osalta. Yhteisöveron laskemisesta huolimatta suuryritykset ovat hävittäneet Suomesta etenkin teollisia työpaikkoja kiihtyvällä vauhdilla. Tehokkaampi tapa tukea yrityksiä on suunnata verohelpotuksia yrityksille, jotka aidosti kehittävät toimintaansa investoimalla koneisiin ja laitteisiin sekä henkilöstön osaamiseen.

Nähdyn perusteella kehysriihi lisäsi myös hallituksen sisäisiä paineita. Osinkoverouudistuksen ympärillä käyty julkinen kähinä ja sen muuttaminen jättänee jälkensä yhteistyöhön. Ja nähtäväksi jää, riittääkö torstaina osinkoverouudistukseen tehty korjausliike vai löytyykö sieltä lisää korjausta vaativia epäkohtia.