Laatuloikalla menestykseen

Suomesta on tulossa hyppimisen mallimaa. Näin on käymässä siitäkin huolimatta, että urheilumenestys on hyppimisen saralla ollut viime aikoina vaatimatonta. Jopa mäkihypyssä kilpailemme nykyään sijoista ynnä muut.

Nyt hypimme kokonaan toisaalla, politiikassa ja taloudessa. Ensin oli onnettomasti nimetty tuottavuushyppy. Kun huomattiin, että esitetyillä toimenpiteillä ei ollut tuottavuuden noston kanssa mitään tekemistä, nimi vaihtui kaikessa hiljaisuudessa kilpailukykyhypyksi. Hyppiminen on sittemmin hallinnut keskustelua. Monenmoista on ehdotettu kolmiloikasta johtajuushyppyyn.

Vaikka vertaus alkaa olla kuin vuotava saapas eli loppuun kulutettu, niin käytetään sitä nyt kuitenkin. Huolimatta siitä, että hyppimisen käyttäminen vertauksena oli alun perinkin huono.

Asioiden jatkuva kehittäminen ja pienten askelten ottaminen tuottaa parempia tuloksia kuin yhden loikan taktiikka. Ihminen on tästä hyvä esimerkki. Kun yrittää päästä johonkin yhdellä, valtaisalla kertahypyllä, useimmiten huomaa pyllähtäneensä istumalihastensa päälle.

Suomen kilpailukyvyn kustannus- ja tuottavuusongelmat ovat vähintään kyseenalaisia. Kustannuskilpailukyvyn suhteellinen heikkeneminen on kääntynyt suhteelliseksi paranemiseksi ja tuottavuutemme on eurooppalaista huipputasoa. Niitä voidaan toki säätää, jos keksitään järkeviä kotimaista kysyntää vahingoittamattomia toimia. Suurta etua siitä ei kuitenkaan kannata odottaa.

Mutta entä kuuluisa suomalainen laatu, josta me niin mielellämme puhumme ja josta olemme ylpeitä? Useiden mittarien mukaan siinä meillä on ongelmia. Tilanteessa, jossa kysyntä ei kasva, on laadun kehittäminen ainoa tapa kasvattaa tuotteidemme markkinaosuutta. Tutkimustiedon valossa suomalaisyritykset eivät kuitenkaan kovin laajasti arvosta asiakasmielipidettä laadunmittarina, mikä on tuhoisa näkemys.

Maailman tehdas, Kiina, panostaa voimakkaasti laatuun. Tämä tarkoittaa, että kilpailu silläkin saralla on kiristymässä. Suomi tarvitsee siis ennen kaikkea laatuloikan, jotta emme menetä asemiamme tai pystymme parantamaan tilannettamme.

Laadun kannalta tärkeät ratkaisut tehdään yrityksissä – laatu syntyy tai on syntymättä yrityksissä – mutta laadun parantamiseen voidaan kannustaa. Tarvitsemme kansallisen laatuohjelman, joka jakautuu toimialakohtaisiin tavoitteisiin. Laatuohjelman puitteissa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista ja esitetään keinoja niiden saavuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Tarvitsemme laatuinsinöörien (QSE) kouluttamista ja käyttämiemme laatustandardien kriittistä tarkastelua.

Laatu pitää ottaa puheiden lisäksi tekojen listalle. Laatuloikka on todellinen mahdollisuus pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen.