Kyllä ihmisestä eroon pääsee

Luvaton poissaolo, työtehtävien laiminlyönti tai niistä kieltäytyminen, epärehellisyys, ammattitaidottomuus, alkoholin käyttö työpaikalla, ohjeiden vastainen menettely, lojaliteettivelvollisuuksien rikkominen, työaikojen noudattamatta jättäminen, työstä kieltäytyminen perusteettomasti ja epäasiallinen käyttäytyminen työnantajaa tai asiakkaita kohtaan.

Mahdollisille irvileuoille tiedoksi, että edellä mainittu ei ole ote ansioluettelostani. Lista on niitä työsopimuslain tarkoittamista asiallisista ja painavista syistä, joilla työntekijän työsuhde voidaan käytännössä henkilöperusteisesti irtisanoa tai erityisen painavina tai ankarina jopa purkaa.

Nyt, kun vallalle on lähtenyt hallituksen toimesta hanke helpottaa irtisanomista alle 20 henkilön yrityksissä, minua kiinnostaa kovasti se, mitä tuohon ylläolevaan luetteloon pitää vielä lisätä. Voi olla, että olen kovin kapeakatseinen, kun minusta tilanne on tällä hetkellä varsin kohdallaan. Työntekijästä pääsee kyllä eroon, jos hän kovin mahdottomaksi tai taitamattomaksi heittäytyy.

Olen luonteeltani humaani ja hyväuskoinen ihminen. Näin ollen haluan uskoa, että irtisanomisen helpottamisella ei tarkoiteta sitä, että työntekijän voisi irtisanoa kokonaan ilman syytä tai sitä, että irtisanomisen syytä ei tarvitsisi kummemmin perustella.

Muistelen, että Suomen perustuslaki sanoo, että julkisen vallan on suojeltava työvoimaa. Vai onko perustuslakia huomaamattani muutettu? Kovin on lainsuojaton työntekijä, jos hän ei voi tarvittaessa riitauttaa irtisanomisen syytä, kyseenalaistaa työnantajan toimia ja vaatia todistamaan syiden oikeellisuutta.

Ymmärrän hyvin, että yrittäjää jännittää se vaihe, kun pitää palkata se ensimmäinen työntekijä. Onhan se suuri muutos aikaisempaan, kun asioita on tekemässä kaksi minun itseni sijaan. Vähän niin kuin parisuhteen aloittaminen, joku voisi ajatella.

Sitä en sen sijaan ymmärrä, että maan hallituksen ajatuksen juoksun mukaan jännitys ei ole yhtään vähentynyt, kun palkkaat sitä 19. työntekijää. Ymmärrykseni rajallisuus jatkuu myös siihen, ettei kuuteen kuukauteen venytetty koeaika muka riitä testaamaan työntekijän osaamista ja sopivuutta.

Herää kysymys, mitä yrittäjä uuden työntekijän palkkaamisen yhteydessä kulloinkin miettii? Ovatko hänen ensisijainen huolenaiheensa todellakin ihmisluonteen moninainen kirjo ja pelko, että omalle kohdalle sattuu se mulkero, joka puolen vuoden koeajan jälkeen osoittautuu aivan toiseksi ihmiseksi?

Julkisen keskustelun perustella voisi luulla, että monen yrittäjän kohdalla asia on juuri näin. Saattaa sitä epäilläkin: voi olla, että aika moni yrittäjä miettii rekrytoinnin alla yrityksen liikeideaa, toimintaa ja tulosta suhteessa uuden työntekijän palkkaamiseen.

Työntekijän irtisanomissuoja on asia, joka joko on tai sitä ei ole. Asiaintila, jossa irtisanomiseen tarvitaan asialliset ja painavat perustelut, on varsin hyvä. Jos perusteiden toteennäyttämisessä tai muissa käytännön toimissa on ongelmia, niin ehkä yrittäjäjärjestöjen kannattaa panostaa niistä kouluttamiseen.

Jos valita pitää, olisin mieluummin luomassa toivoa ja vakautta kuin epävarmuutta ja pelkoa. Minä ajattelen näin, mutta jotkut muut ajattelevat toisin. Mutta minä olenkin humaani ja hyväuskoinen.