Koronaepidemia on vaikeuttanut sekä yritysten toimintaa että kuluttajien arkea. Yritykset kohtaavat tuotannollisten vaikeuksien lisäksi rajoitusten takia heikentyneen kysynnän. Kuluttajilla on rajallisten kulutusmahdollisuuksien lisäksi haasteita esimerkiksi lomautusten takia. Epävarmuutta ilmenee varmasti kummallakin puolella.
Vaikutukset alkavat näkyä jo myös erilaisissa talouden tilaa kuvaavissa tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä on noussut vuoden takaiseen verrattuna, kuluttajien luottamus Suomen talouteen on heikentynyt ja lomautusten määrä on noussut korkeaksi.
Tilastot tarjoavat arvokasta tietoa Suomen tilanteesta. Myös Insinööriliitto on kerännyt tietoa jäseniltään koronan vaikutuksista ja näkemyksistä taloudesta.
Suurella osalla kulutus on säilynyt ennallaan.
Poikkeustila on johtanut siihen, että etätyöskentely on lisääntynyt merkittävästi. Maaliskuun lopussa vain noin kymmenes insinööreistä ei voinut tehdä etätyötä tai ei sitä halunnut. Työpaikan tilanteen insinöörit arvioivat pääosin hyväksi, sillä yli puolet kertoo oman työpaikkansa tilanteen olevan vähintäänkin melko vakaa.
Vaikka jäsenten arviot ovat pudonneet vuoden 2019 lopulta, silti vain muutama prosentti pitää irtisanomista mahdollisena tai todennäköisenä. Suurin muutos onkin havaittavissa lomautuksissa. Noin neljäkymmentä prosenttia jäsenistä pitää lomautuksia mahdollisina tai todennäköisinä omalla työpaikallaan. Oma työtilanne arvioitiin yleisesti myönteisemmäksi kuin tilanne työpaikalla.
Talouden osalta tulokset ovat yllättävän positiiviset. Suurella osalla insinööreistä on säilynyt luottamus varsinkin omaan taloudelliseen tilanteeseen. Yli 90 prosenttia arvioi oman taloudellisen tilanteensa vähintään kohtalaiseksi, suurin osa melko hyväksi. Noin puolet insinööreistä uskoi kuitenkin oman taloudellisen tilanteensa heikentyvän vähintään jonkin verran seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Luottamus Suomen talouteen oli selvästi omaa taloustilannetta heikompi. Yli 90 prosenttia arvioi Suomen taloudellisen tilanteen heikentyvän vähintään jonkin verran seuraavan kuuden kuukauden aikana. Luottamus Suomen talouteen laski systemaattisesti omaan talouteen verrattuna.
Myös vastaukset säästämisen ja kulutuksen osalta ovat hyviä: suurella osalla kulutus on säilynyt ennallaan ja moni pystyy edelleen säästämään tuloistaan. Kriisin pitkittyessä säästöjen kautta haalitulla puskurilla voi olla merkittävä vaikutus yksilön arkeen. Koronan leviäminen ei ole siis ainakaan vielä ajanut suomalaisia insinöörejä täysin taloudelliseen ahdinkoon.
Maaliskuun lopulla tehty kysely on toteutettu kriisin alkuvaiheessa. Tällöin hallituksen asettamat rajoitteet olivat vasta tulleet voimaan, joten kaikkia muutoksia ei kyselyn voi olettaa näyttävän. Todennäköisesti todelliset vaikutukset näkyvät tilastoissa vasta myöhemmin, kun rajoitusten vaikutukset alkavat toden teolla realisoitua. Tämän vuoksi Insinööriliiton jäsenten tilanteen seuraaminen kriisin edetessä on tarpeellista.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
