Kevättalvi on aikaa, jolloin kauppahallien jäähileisille kalatiskeille ilmestyvät pantterinkirjavat, pulleavatsaiset mateet. Kalastajat ovat siirtyneet selkävesiltä rantajäille madepilkille. Ahkerimmat ovat viritelleet iskukoukkuja, ellei peräti rysää ole laskettuna.
Matikka on hyvää. Siitä kelpaa osaavan kokin keitellä, valmistaa kuuma kalasoppa kylmän talvipäivän lämmikkeeksi.
Hyvä on matikkaa muutenkin osata. Ei insinööriksi pääse huonolla matikkapäällä. Lasketaan vektoreita ja derivoidaan pinta-aloja, lujuusoppiakaan unohtamatta.
Palkkaa määritellessäkin on hyvä osata matikkaa. Palkka voi muodostua monesta osasta. Selkeintä tietysti on, kun kuukausipalkka on sidottu aikaan. Vaikka niin, että olet töissä 7,5 tuntia päivässä, 37,5 tuntia viikossa ja 158 tuntia kuussa.
Kympin matikkapäällä tuosta laskee äkkiä vuosittaiset työtunnit vuosilomilla vähennettynä. Helppo on sen jälkeen miettiä, mikä on lisätyötä, ylityötä tai muuta erikseen korvattavaa työtä.
Monella työpaikalla ylempi toimihenkilö, vaikka insinööri, on tullut ehdotuksen eteen: Mitä sanoisit, jos palkkasi olisi kokonaispalkka. Pannaan könttäsumma, joka sisältää korvauksen lisä- ja ylityöstä. Eipä tarvitse täytellä ylityölappuja ja haeskella esimieheltä allekirjoitusta.
Nuo sopimukset eivät ole hyviä. Niissä pitää olla eriteltynä summa, jolla lisä- ja ylityö kompensoidaan. Samoin pitää olla eriteltynä tuntimäärät, joista maksetaan. Tarkkana pitää olla, tai käy niin, että tulet tehneeksi vastikkeetonta työtä. Ja se ei ole hyvä tilanne. Jos kompensaatio-osaa ei ole eritelty, sen saattaa eroosio näivettää kuin Aral-järven.
Tehdäänpä pari keväistä laskuharjoitusta. Sisko menee sahalle töihin ja sopii palkakseen 3 000 euroa kuussa. Työsopimukseen kirjataan, että palkka sisältää korvauksen ylitöistä. Selvä peli, ei tarvitse pyytää lisää liksaa pitkänkään päivän jälkeen, vaikka ylityöstä olisi sovittu. Tosin sopimukset, joissa ei ole eritelty tuota ylityöosuutta, ovat pätemättömiä. Kuitenkin niiden mukaan mennään.
Veikko on puolestaan sopinut telakalla samankokoisesta palkasta, jossa 20 prosenttia kokonaispalkasta on korvaus ylityöstä. Hyvä niin, mutta paljonko se kattaa? Äkkiä laskien Veikon peruspalkka on 3 000 euroa miinus 20 prosenttia.
Nyt seuraa kevätmatikan vaikein osuus. Tässähän tapauksessa 3 000 euroa on 120 prosenttia eli 100 prosenttia vastaava palkkasumma on 2 500 euroa. Joku toinen laskee niin, että 3 000 euroa on 100 prosenttia, siitä vähennetty 20 pinnaa on 600 euroa, jolloin peruspalkaksi tulee 2 400 euroa.
Siinä on kuulkaa satasen käppi. Näin lasketaan usein, ja kylmät käy. Palkankorotuksia laskettaessa virhe kertaantuu. Jos palkkaa korotetaan viisi prosenttia (näissä olosuhteissa äärimmäisen hypoteettinen oletus), palkka nousee 3 150 euroon. Edellisiä kaavoja käyttäen käppi kasvaa 105 euroon. Jos jostain syystä palataan työhön, jossa ei ylityötä synny ja palkkaus perustuu peruspalkkaan, tulee jälleen tappiota.
Laskutoimitukseni saa kyllä ampua alas. En väitä, että olisin parempi palkkamatikassa kuin matikkakeitossa. Siihen riittää puolentoista kilon perattu made, kuusi kuorittua perunaa, puolikas sipuli, 12 maustepippuria, hyppysellinen suolaa, kaksi litraa vettä ja litra punaista maitoa sekä väriä antamaan kaksi ruokalusikallista voita.
Tuon kun keittää kypsäksi, saa paremman mielen kuin parista viimeisestä yleiskorotuksesta. Ja mikä parasta, suuhun jää herkullinen maku.
Hannu TakalaInsinööriliiton asiamies
