Katse isoon kuvaan

Työllisyys kohenee ja talous kasvaa, ainakin jonkin aikaa. Tutkimuslaitokset ennustavat talouden kasvun hiipuvan jo tulevana vuonna. Työllisyysasteen uskotaan hivenen kohenevan.

Työttömien insinöörien määrä on vuodessa laskenut alle viiden tuhannen. Vastavalmistuneet löytävät työtä aiempaa merkittävästi paremmin. Suurin työttömien ikäryhmä on edelleen 60-64-vuotiaat, joita kesällä oli työttömistä insinööreistä lähes viidesosa.

Kaikki tietävät, että työttömyys on suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Ilman työtä ei ihmisillä ole toimeentuloa. Ilman riittävän korkeaa työllisyysastetta hyvinvointivaltion palveluja ei pystytä pitämään pyörimässä.

Vaikka työllisyys kohenee, enemmänkin voisi tehdä. Tämän tietää myös maan hallitus, joka perustelee työllisyyden isolla kuvalla isompia ja pienempiä hankkeita. Irtisanomissuojan heikennys on näistä jälkimmäisiä. Viisautta olisi kääntää katse kokonaisuuteen ja välttää turhanaikaisia arvovaltakiistoja lillukanvarsien parissa.

Laadukkaita ja tuottavia työpaikkoja ei synny pakottamalla. Työpaikka syntyy, kun osaaminen ja tarve kohtaavat.

Yritykset ovat valitelleet jo jonkin aikaa osaajapulaa. It-alalle tarvittaisiin lisää väkeä, kasvukeskuksista puuttuu työvoimaa. Hämmästys on suuri, kun vilkaisee työttömyystilastoja: it-alan työttömiä on edelleen työttömistä insinööreistä neljäsosa. Alueellisesti työttömyys sijoittuu samoin kuin työvoimapula: Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen.

Työvoimapula ja työttömyys kulkevat käsi kädessä, eikä yhtälöä ratkaise muu kuin osaamiseen panostaminen. Kikkakolmoset eivät auta. Insinöörien opiskelupaikkojen lisääminen voi tuntua poliitikoista houkuttelevalta ratkaisulta, mutta se johtaisi yhä pahempaan umpikujaan.

Olennaista ei ole se, millaisia nuppilukuja koulutusputkeen tuutataan, vaan se, millaisilla taidoilla sieltä tullaan ulos. Nykyisellään jopa puolet AMK-opiskelijoista katoaa kesken opintien. On korkea aika systemaattisesti selvittää, mistä tämä johtuu ja puuttua ongelmiin määrätietoisesti.

Insinööriliiton hallitus hyväksyi vastikään liiton hallitusohjelmatavoitteet. Haluamme, että vähintään kolme neljäsosaa insinööriopiskelijoista valmistuu tavoiteajassa. Se edellyttää muun muassa opinto-ohjauksen merkittävää tehostamista.

Insinööriliitto ajaa myös matematiikan palauttamista pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon. Vastalauseeksi ei kelpaa, etteivät ylioppilaat pärjää matematiikassa – vaatimustasoa ja opetuksen laatua tulee siis nostaa jo peruskoulussa.

Työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen Insinööriliitto on yhdessä muiden korkeakoulutettujen liittojen kanssa esittänyt osaamistilimallia. Osaamisen kehittämiseen tarvitaan hallinnonalat ylittävä, järjestelmällinen osaamisstrategia, joka kattaa niin tutkinnot kuin tutkinnon jälkeisen työelämän.

Työllisyyttä ja etenkin tuottavuutta kohentaisi myös kilpailukieltosopimusten selkeä rajoittaminen ja sopimussakkojen kieltäminen. Tuottavuutta ja työelämän laatua voidaan parantaa kehittämällä henkilöstön osallistumista ja kuulemista.

Monimutkaisiin kysymyksiin ei ole yhtä yksinkertaista vastausta. Tarvitaan monia askelia laajalla rintamalla. Vippaskonstit eivät auta. Ilman työntekijöiden, työnantajien ja poliittisten päättäjien yhteistyötä on vaikea rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät.