Hyvää tahtoa

Onpa jännää, kuten Pekka Routalempi televisiosarjassa Pasila asian ilmaisisi, huomata lapsenuskoisuuden säilyvän yhdessä kapeakatseisuuden kanssa aikuisiälle asti.

Eräs Pirkanmaalla ilmestyvä päivälehti oli valikoiden ottanut mielipidepalstalleen kirjoituksen, jossa huolestunut isä vuodatteli tuntojaan ammattiyhdistyksiä kohtaan.

Hänen tyttärensä oli ammattioppilaitoksessa päässyt kohtaamaan ammattiliiton edustajan, joka oli tarjonnut opiskelijajäsenyyttä.

Jäsenyydelle hissipuhe oli ollut pelastus. Pelastuminen pahan työnantajan pahoista teoista. Näin oli kuulemma yhdistyksen asioitsija argumentoinut jäsenyyttä. Olipa vielä tarinan rakentanut argumentin ympärille. Tytär oli opiskelijajäsen hetken kuluttua.

Tapahtuma oli isälle, entiselle yrittäjälle, liikaa. Vasta-argumentointiin oli aihetta, hän otaksui ja alkoi visioimaan. Visio muuten on latinaa ja tarkoittaa harhakuvaa.

Isän visiossa pienellä työpaikalla ammattiyhdistykseen kuuluva henkilö alkaa liittonsa kanssa järjestämään pääluottamusmiehen valintaa, vaikka muut työntekijät eivät sitä haluaisi.

Kaikessa hiljaisuudessa tämä aktiivi järjestää itsensä tuohon tehtävään. Tästä alkaa omien asioiden hoitaminen työajalla ja sitä varjelee irtisanomissuoja. Joitain totuudenkin rippeitä on visiossa.

Ylimmäinen viesti tässä vuodatuksessa on, etteivät ammattiyhdistykset ole tuoneet mitään hyvää hänen, tyttärensä saatikka kenenkään muunkaan elämään. Vain liittojohtajat lihoavat.

Otetaanpa siis askel sivuun (k)apeasta kuvasta ja katsellaan ikään kuin ovisilmästä tuonne työmarkkinahuoneeseen.

Toisen maailmansodan jälkeen työssä tapahtui ammatillistumista ja ammattiliitot aktivoituivat etenkin suurilla työpaikoilla. Työehtosopimuksiin alkoi tulla enemmän ja enemmän ammatin erityispiirteisiin viittaavia määräyksiä, jotka olivat niin työnantajajärjestöjen kuin työntekijätahon yhdessä laatimia ja hyväksymiä.

Monet niistä ovat työturvallisuutta tai työhyvinvointia edistäviä asioita. Ammattiyhdistysten edustajia istuu työnantajien edustajien kanssa esimerkiksi työsuojelupuolella työalatoimikunnissa ja opetuspuolella koulutustoimikunnissa. Lisäksi eri työehtosopimuksissa on sovittu erilaisista hankkeista, joita on yhdessä sopijaosapuolien kanssa ryhdytty toteuttamaan.

Työssä jaksamiseen koko työkaaren aikana on monella alalla kiinnitetty huomiota. Euroopan Unioilta haetaan yhdessä rahallista tukea hankkeiden toteuttamiseksi. Näitä ESR (Euroopan Sosiaalirahasto) tai EGR (Euroopan Globalisaatiorahasto) rahoitteisia hankkeita tehdään aina ministeriöiden valvonnassa. Eli ei tässä aina poikittain ja jotain vastaan olla.

Itse olen kipinäni ammatilliseen järjestäytymiseen saanut jo teollisuusoppilaitoksesta, jossa suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä kerrottiin jo pelkästään sivistävässä tarkoituksessa. Eikä siinä valistuksessa haluttu työpaikoille luoda epätietoisuutta ja eripuraa, vaan harmoniaa ja vakautta.