Työmaan viikko on vierähtänyt niin sanotusti ilmoja pidellessä. Jos ilma on kuin morsian, kuten sananlaskussa sanotaan, ei ole sulhasilla häävit oltavat. Sen verran koleaa on ollut kevään sää.
Se hyvä puoli kylmässä keväässä yleensä on, että tavalliset ihmiset eivät ehdi pahoittaa mieltään juuri muusta kuin taivaalta toukokuussa leijailevista lumihiutaleista ja kylmästä tuulesta. Mutta tämä viikko on ollut poikkeus: viikolle on osunut vitsauksia ja harmituksen aiheita enemmän kuin tarpeeksi.
* * *
Sää tulikin jo päällisin puolin käsiteltyä. Siitä ei taida ilon aihetta löytää juuri kukaan muu kuin presidentti Sauli Niinistö, joka kertoi ilmoittavansa jatkoaikeistaan kevään aikana. Kevättä – jos tätä nyt voi edes kevääksi kutsua – näyttää riittävän miltei juhannukseen saakka, joten media ei pääse hätyyttämään herraa kysymyksillään vielä pieneen aikaan.
Toinen harmituksen aihe on tietenkin Norma Jeanin äkillinen ja yllättävä putoaminen Euroviisujen loppukilpailusta. Vaikka Suomella taas oli ehdottomien ennakkosuosikkien joukkoon kuulunut viisu, meno tyssäsi tiistai-illan alkukarsintaan.
Työmaan kahvikopilla isänmaan menestymättömyys kuitattiin sittenkin aika vähällä. Se on ymmärrettävää kahdesta syystä. Musiikki ei meidän porukassamme kuulu elämään suurempiin asioihin, ja mitä Euroviisuihin tulee, siinä lajissa karsiutumiset ja häntäpään sijoitukset ovat sääntö ilman harvaa poikkeusta.
* * *
Mutta jääkiekkoleijonien esitykset Pariisissa, ne ovat saaneet meiltä jyrkkääkin jyrkemmän tuomion. Osansa on saanut myös joukkueen valmentaja Lauri Marjamäki, joka on ilmeisesti hätäpäissään kehunut sellaisiakin peliesityksiä, joista ei löydä mainitsemisen arvoista millään.
Onhan se nyt aivan tavatonta, että Suomen kaltaisessa jääkiekkomaassa valmentajan pitää kehua 3–2 voittoa jostain Valko-Venäjästä hienoksi ja arvokkaaksi. Kuten vanha Nieminen sadattelujen ja puhinan keskeltä sai kysyttyä, eikö kyseinen nuori herra yhtään osaa kunnioittaa perinteitä.
Valmentajan vaihtamisestakin olemme keskustelleet. Sen aika on kuitenkin vasta turnauksen jälkeen, joten Marjamäellä on vielä pieni mahdollisuus saavuttaa työyhteisömme luottamus. Nimenomaan saavuttaa, sillä pidimme alusta lähtien Marjamäen valintaa Leijonien valmentajaksi Kummolan Kalervon viimeisenä virheenä.
* * *
Viikon aikana olemme tulleet siihen tulokseen, että vaihtoehtoja Marjamäen korvaajaksi on sittenkin aika vähän. Parhaat koutsit ovat jo vähintään kertaalleen käyneen Leijonia luotsaamassa, ja muut ovat vaativaan pestiin sittenkin poikasia.
Joku nuorempi viisastelija esitti perjantain kahvitunnilla tehtävään kommentaattori Juhani ”Tami” Tammista, joka kuulemma tuntuu tietävä jääkiekosta ja valmentamisesta kaiken mahdollisen.
Se oli virhe, paha virhe.
– Jaa että Aurinkokuningas valmentajaksi Leijoniin. Mies, jonka puvun, paitojen ja kravattien kuosi on peräisin omien lastenlasten huoneen vanhoista verhoista, on niin menneen talven lumia, ettei paremmalla väliä. Tämä ei ole poika mikään leikin asia, tuhahti Nieminen, löi karvareuhkan päähänsä ja ilmoitti pitävänsä lopun päivää harmitukseensa rokulia.