Kuuleman mukaan valtionhallinnon puolella on kehitetty uusia termejä lakkautettaville yksiköille ja irtisanottaville työntekijöille. Valtion neljä maa- ja metsätalouteen, riista- ja kalatalouteen sekä elintarvikkeisiin liittyvää tutkimuslaitosta on fuusioitu Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa.
Onhan se selvää, että noin ison laatikkoleikin yhteydessä käydään tiheällä kammalla läpi jokainen organisaatio. Päällekkäisyyksiä karsitaan, henkilövähennyksiltäkään ei vältytä. Mutta tällä kertaa kaikki eivät puhukaan lakkauttamisista tai irtisanomisista; vaan poisvalinnasta ja poisvalituista.
* * *
Ymmärtäähän tuon. Onhan se uuden vuoden työtä vailla aloittavan paljon mukavampi olla poisvalittu kuin irtisanottu tai työtön, poispotkitusta puhumattakaan. Kyllä näkee, että luonnontieteissä ja sen liepeillä on perehdytty myös semiotiikan salaisuuksiin.
Poisvalinnasta puhuminen sopii alan tohtoreiden ja professorien suuhun muutenkin. Eikö se Charles Darwin puhunut luonnonvalinnasta ja evoluutiosta, joka vie maailmaa eteenpäin?
Eri tieteenalojen terminologiaa kekseliäästi yhdistelemällä voimme siis johtopäätöksenä todeta, että tutkimuslaitosten yhdistämisessä populaatiossa eli organisaatiossa esiintyvien alleelien eli työntekijöiden toistumatiheys muuttuu.
* * *
Työmaakopilla on viikolla puhuttu myös politiikkaa. Venäjän ruplan syöksymistä on kauhisteltu – etenkin Niemistä harmittaa, että lokakuun alun Pietarin reissulta pikkutakin sivutaskuun oli unohtunut kolmatta tuhatta arvonsa pahasti menettänyttä ruplaa.
Kotimaan politiikan puolelta noteerasimme pääministeri Stubbin puheen, jonka pääsisältö oli, että konsensus halvaannuttaa Suomen. Pääministerin mukaan eteenpäin ei päästä, kun päätöksiä yritetään tehdä mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä.
Eli nykyinen meno saa riittää, vaalien jälkeen on ryhdyttävä tekemään kokonaan uutta politiikkaa uudella hallituksella. ”Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka saa liikettä aikaan”, Stubb tähdensi.
– Eli verta pakkiin, huusi nuorempi kirvesmies, entinen HIFK:n jääkiekkojuniori.
* * *
Poikien kanssa tätä pääministerin sanomaa – jonka joku nuorempi nimesi Aleksanterin joulusaarnaksi – pari päivää makustelimme ja tulimme siihen tulokseen, että mitä ensi kevääseen odotamme. Jos kerran yhteisymmärrys ja asioista sopiminen on pahasta, eiköhän ruveta saman tien etsimään epäsopua ja riitaa sekä yhtenä miehenä ja erikseen. Kevyttä provokaatiota siis suunnittelimme.
Jokainen vähänkin varttuneempi kansalainen – oli parisuhteessa tai ei – nimittäin tietää, että ei riidan kylväminen kovin vaikeaa ole. Aina sitä ympäröivästä maailmasta sen verran epäkohtia löytyy, että pienen sanailun tai jopa riidan saa aikaiseksi.
Oli sitten syynä sydämiin hiipinyt joulumieli tai muu hentomielisyys, me päätimme kuitenkin jättää rettelöinnin sikseen ja vannoa toistaiseksi konsensuspolitiikan nimeen. Tiedossa nimittäin on, että sekä työnantaja että työmaan pääurakoitsija tuovat maanantaina meille kaikille varsin mukavat joululahjat.
