Kaupunki tunnetaan isosta tehtaasta sekä Suomen maineikkaimmasta tietokonealan oppilaitoksesta. Teräskaupungin ominaispiirteet välittyivät Puluvärkki Ice -hyväntekeväisyystapahtuman yhteydessä järjestetyssä vuosijuhlassa.
SSAB:n ylemmät toimihenkilöt haastoivat Insinööriliiton joukkueen potkukelkkailun MM-kisoihin. Liiton tiimi kellotti nopeamman ajan, mutta se ei yritysyhdistyksen väkeä haitannut.
– Turvallisuus edellä lähdimme tähän. Emme koskaan panosta liian vähän työturvallisuuteen SSAB:lla, Raahen Alueen Insinööreissä toimiva Mikko Honkala totesi.
Tekulla oli hyvä maine
Puluvärkki Ice -tapahtuma järjestettiin Raahen Seminaarialueella. Näissä taloissa toimi vuodesta 1972 lukien Suomen ensimmäinen tietokonealan opisto. Raahen Tekun kultavuosina Suomen it-alan huippuopetuksen perään tuli opiskelijoita ympäri Suomen.
Markku Nuojua oli ensimmäinen Raahesta valmistunut insinööri vuodelta 1975.
– Oppilaitoksen maine oli hyvä alusta lähtien. Meillä oli opettajakoulutusseminaarin aikainen valtavan iso sauna. Sieltä Nokia ja muut tulivat opiskelijat rekrytoimaan, hän muisteli.
Lähes sata tuli kisailemaan
Pertti Määttä on valmistunut Raahesta, ja Insinööriliiton juhlavuositapahtuman sijoittuminen vanhan koulun alueelle toi koko perheen Oulusta asti tilaisuuteen.
– Nyt on juhlapaikka valittu hyvin. Viihdyimme lumikisoissa niin, että saatan osallistua myös Kemin IL 100 -tilaisuuteen kuukauden päästä, luottamusmiehenä toimiva Määttä totesi.
Raahessa juhlavieraat pääsivät kisailemaan lumen ja jään ympärillä. Juhlavuoden projektipäällikkö Grete Ahtola oli loihtinut jääcurlingia ja hankifutista sisältäneet talviturnajaiset perhe ja tunteet -teeman alle.
Hernerokkaa nautti noin 40 Insinööriliiton jäsentä, ja kokonaisosallistujamäärä nousi lähelle sataa. Raahen Alueen Insinöörien puheenjohtaja Harri Lämsä oli tyytyväinen päivään.
– On tärkeää, että liitto näkyy ja juhlii myös pienemmillä paikkakunnilla.
Myös seuraava Insinööriliiton juhlavuoden tilaisuus on Pohjois-Suomessa. Lauantaina 16.3. Talviturnajaiset kokoaa Insinööriliittoyhteisön Kemin Lumilinnaan. Bussikyytejä maailman suurimman lumirakennuksen äärelle järjestetään Oulusta, Rovaniemeltä ja Raahesta.
Teksti: Mikko Sormunen
Kuvat: Grete Ahtola ja Mikko Sormunen
