Lihapullat, salaatit ja pillimehut maistuivat Insinööriliiton järjestämässä, vuoden ensimmäisessä kesäkaravaanitapahtumassa Vantaalla. Jono luikerteli ulos saakka, kun yli tuhat insinööriä ja heidän perheenjäsentään odotti vuoroaan buffetpöytään.
Ilmailumuseo kiehtoi kaikenikäisiä. Vieraita oli ympäri Uuttamaata ja Länsi-Suomea.
Hanna Lehtilä sekä hänen Ilona– ja Enni-tyttärensä olivat lähteneet varhain aamulla liikkeelle. He olivat mukana Lounais-Suomen Insinöörit Lousin järjestämällä Helsingin-retkellä. Ensimmäinen pysähdys oli Ilmailumuseossa.
Lehtilä ei ole aiemmin ollut mukana Insinööriliiton tapahtumissa, mutta jatkossa aikoo osallistua. Viime joulukuussa valmistunut insinööri kouluttautui tekniikan alalle, sillä entinen ammatti kävi terveydelle liian raskaiksi. Uusi osaaminen toi heti töitä; hän aloitti tammikuussa työt logistiikka-alalla.
Lauantaina ei kuitenkaan mietitty työasioita, vaan tärkeintä olivat nauttiminen herkullisesta brunssista, tutustuminen ilmailunäyttelyyn ja ilakointi huvipuistossa.
– Linnanmäellä menen ensimmäisenä kahvikuppikaruselliin, Enni Lehtilä arvioi.
Kolme bussillista Turun seudulta
Brunssilla kävijöiden joukossa erottui hyvin Teppo Ilmanen, jolla oli päässään violetti insinöörilakki. Hän toimi Turun Insinöörit Tuiken matkanjohtajana ja lakki majakkana.
– Tässä porukassa ei tarvitse lakkia hävetä.
Ilmanen harmitteli sitä, että ruokajono jämähti paikalleen, kun 170 varsinaissuomalaista saapui siihen samanaikaisesti.
Sopu silti sijaa antoi. Vierailijoista osa hämmästeli väen määrää, mutta kuitenkin yllättyi, että kaikkiaan Insinööriliiton jäseniä ja heidän perheisiin kuuluvia oli paikalla runsas tuhat henkeä.
Mukavia jälleennäkemisiä
Museobrunssiin osallistui väkeä sananmukaisesti vauvasta vaariin. Mukana oli isovanhempia ja lapsenlapsia, kolmen sukupolven miesseurueita ja lapsiperheitä.
Entiset työkaverit tapasivat toisiaan, aiemmista opiskelukavereista olikin tullut viime vuosina perheellisiä.
Ilmailumuseon näyttelyssä oli tarjolla kaikille jotain mielenkiintoista. Osa yleisöstä tutki insinöörimäisen tarkasti entisajan lentokoneiden ja moottoreiden yksityiskohtia.
Näyttelyssä esiteltiin myös aiempien vuosikymmenten matkustamista ja lentokenttäympäristöjä.
Hävittäjässä ruuhkaa
Useimpia näyttelyiden esineitä sai vain katsella, mutta joihinkin pääsi kurkistamaan tai jopa käymään sisällä. Draken-hävittäjän harjoitussimulaattori oli lasten suosikki; sen edessä oli jatkuva jono.
Enni Mällisen mielestä simulaattorin ohjaaminen oli kivointa koko vierailulla. Isoveli Akselin mielestä museokaupassa käynti oli parasta antia. Hän sai mukaansa lentokoneen, joka on osittain itse koottava.
Kassakone kilahteli tiiviisti koko brunssin ajan, kun isovanhemmat ja vanhemmat ostivat perheen pienimmille ilmailuaiheisia matkamuistoja. Taisi jokunen insinööri ostaa myös itselleen tuliaisia.
Teksti: Kirsi Tamminen, InsinööriliittoKuvat: Minna Virolainen, Insinööriliitto