Eeva Lehtimäki (vas.) haastatteli Timo Harakkaa, Antti Kurvista, Oras Tynkkystä ja Pauli Aalto-Setälää.
Insinööri-lehti

Yritystukien uudistamiseen kohdistuu paineita

Akava Worksin selvitys karsisi vanhaa säilyttäviä yritystukia ja uudistaisi tukien myöntämisperusteita.

Yrityksille myönnettiin viime vuonna 1,1 miljardia euroa vastikkeettomia avustuksia. Noin puolet tuista valuu suuryrityksille. Kun valtio sopeuttaa julkista taloutta, paine arvioida yritystukien tarpeellisuutta kasvaa.

– Isojen yritysten saamat tuet ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä, kun katsotaan koko toimialan tai kansantalouden tasolla, tiivistää professori Timo Kuosmanen.

Professori on laatinut Akava Worksin tänään julkaiseman raportin, joka analysoi yritystukien muotoja ja arvioi niiden uudistustarpeita. Hän esitteli tuloksia tänään aamulla.

T&k-toimintaa tuetaan vähän

Nykyiset tuet painottuvat olemassa olevan yritystoiminnan säilyttämiseen sen sijaan, että ne kehittäisivät uutta ja entistä tuottavampaa liiketoimintaa. Korkean lisäarvon toiminta vaatisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvua, mutta tuet kohdistuvat siihen huonosti.

Taloustieteilijät ovat Kuosmasen mukaan pitkään olleet samaa mieltä siitä, että yritystuet ovat pääosin haitallisia markkinataloudelle.

– Pitäisikö meidän käyttää käänteistä psykologiaa ja kehottaa poliitikkoja lisäämään massiivisesti yritystukia, jotta niitä saataisiin poistettua, Kuosmanen vitsailee.

On kuitenkin tilanteita, joissa tukia voidaan pitää perusteltuina.

– Jotta kaikki erityyppiset haittavaikutukset voidaan kompensoida, yritystuilla saavutettavan hyödyn yhteiskunnallinen tuottoaste pitää saada mahdollisimman suureksi. Yhteiskunnallisen tuottoasteen pitäisi olla ainakin 35 prosenttia.

– Telakkateollisuuden heijastevaikutuksia tutkittaessa löydettiin lupaavia tuloksia, ja siitä ollaan saatu positiivisia uutisia viime aikoina.

Suorien avustusten lisäksi selvitys avaa yritystukien moninaisuutta. Perinteisten vastikkeettomien tukien lisäksi julkinen sektori tarjoaa vastikkeellisia lainoja, verotukia ja sääntelyä, joista etenkin viimeisimmän merkityksestä puhutaan vain vähän julkisuudessa.

Paneeli etsi vaihtoehtoja

Oppositiopuolueet haastoivat hallituksen politiikkaa paneelikeskustelussa selvityksen julkistustilaisuudessa. Oras Tynkkynen (vihr) suuntaisi yritystukia pääsääntöisesti uudistaviin tukiin eli käytännössä tki-menoihin.

Antti Kurvinen (kesk) muistutti, että maakuntien Suomessa tki-toimintaa harjoittavat lähinnä ammattikorkeakoulut. Hän panostaisi vipuvaikutukseen, jossa julkisten menojen lisäys kehitystoimintaan innostaisi myös paikallisia yrityksiä sijoittamaan kehitystoimintaan ja kasvuun.

Timo Harakka (sd) pelkää, että kansainvälisessä kilpailussa suomalaiset yritykset eivät pärjää ilman tukia, koska muut maat tukevat epäreilusti yrityksiään.

Nykyistä hallitusta edustanut Pauli Aalto-Setälä (kok) suhtautui ymmärtäväisesti tukien uudistuspyrkimyksiin mutta piti sitä vaikeana.

– Kaikki ovat valmiita leikkaamaan yritystukia – muilta kuin itseltään.

Teksti ja kuva: Janne Luotola