Työehtosopimusten neuvottelukierros kesti yli puoli vuotta. Työnantajat pyrkivät heikennyksiin, ja ylemmät toimihenkilöt käyttivät työtaistelutoimia edistääkseen omia tavoitteitaan, kuten riittäviä yleiskorotuksia.
– Suurin syy tämän kierroksen venymiseen oli se, että näkemys korotustasosta oli hyvin erilainen meillä ja työnantajapuolella. Lisäksi työnantajat halusivat sopimuksiin tekstiheikennyksiä, jotka meille eivät käyneet, tiivistää YTN:n puheenjohtaja Samu Salo.
Poikkeuksellisen pitkät neuvottelut
Syyskuussa alkaneet neuvottelut junnasivat pitkään paikallaan. Vasta huhtikuussa YTN:n sopimussuma alkoi purkautua, kun teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus hyväksyttiin.
Sopimus on kolmivuotinen, ja viimeinen vuosi on optiovuosi eli molempien osapuolien irtisanottavissa.
Sopimuskaudella palkkoja korotetaan yhteensä 7,8 prosenttia, ja yleiskorotusten osuus on viisi prosenttia.
Työnantajapuoli halusi ensin keskustella sopimusteksteistä, vasta sen jälkeen palkankorotusten tasosta.
– Tämä on ollut jo useamman neuvottelukierroksen ajan työnantajien taktiikkana. Tarjosimme heille sitä, että jätetään tekstit ennalleen ja tehdään puhdas palkkaratkaisu, mutta tämä ei Teknologiateollisuuden työnantajille jostain syystä käynyt, Salo sanoo ja jatkaa, että YTN:n sopimukset ovat työehdoiltaankin hyvin työnantajaystävällisiä.
Teknologiateollisuus avaajana
Useimmiten neuvottelukierroksen on kuvattu olleen alisteinen teknologiateollisuuden sopimuspöydille, joissa Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvotteli YTN:n, toimihenkilöiden Ammattiliitto Pron sekä työntekijöiden Teollisuusliiton kanssa.
Vallitsevan tulkinnan mukaan muiden alojen neuvottelut pääsivät etenemään vasta sitten, kun vientiteollisuuden palkkataso oli määritelty, ja etenkin Teollisuusliiton tekemää sopimusta on pidetty ratkaisevana päänavaajana.
Salon mielestä vientialojen palkankorotustaso riippui pohjimmiltaan siitä, kuinka suuret palkankorotukset julkiselle sektorille – lähinnä valtion arvion mukaan – oli varaa maksaa.
– Yksityisen sektorin työnantajat ja maan hallitus odottivat, jatkuuko kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma vai ei. Kun tuli selväksi, että jatkuu, se määritteli korotusten katon, mistä vähennettiin palkkaohjelman vaikutus, Salo arvioi.
– Näin muodostui yleinen linja ja yksityisen sektorin korotustason maksimi. Tämä alhainen palkankorotustaso yksityisellä sektorilla, joka lopulta maahan muodostui jälleen kerran, tietysti osaltaan vaikeutti sopimusten syntyä ja ennen kaikkea johti kierroksen venymiseen pitkäksi.
Yleiskorotukset pitkissä sopimuksissa
YTN:n varapuheenjohtaja Teemu Hankamäki pitää myönteisenä sitä, että työehtosopimukset ovat kolmivuotisia ja sisältävät yleiskorotuksen.
– Vielä ei tietysti tiedetä tulevaa inflaatiota, mutta nykyennusteiden valossa näyttää siltä, että nämä korotukset aidosti parantavat ostovoimaa. Sekin oli hyvä asia, että sopimuksiin kuuluu perälaudat eikä niissä ole kertaeriä, kuten edellisellä kierroksella.
Perälauta merkitsee, että jos palkankorotusten toteuttamisesta ei päästä paikallisesti sopuun, noudatetaan tes-kirjauksia. Näin turvataan yleiskorotukset kaikille ylemmille toimihenkilöille.
Ei heikennyksiä vientialoille
Tekstiheikennyksiä eli irtisanomissuojan heikennystä Teknologiateollisuuden työnantajat ry ajoi vientialojen neuvotteluissa vahvasti ja pitkän aikaa.
Työehtosopimusten pykälät olisi haluttu muuttaa vastaamaan tulevaa lakitekstiä, sillä Petteri Orpon hallitus aikoo tehdä lakimuutoksen, jonka jälkeen henkilöstä johtuvaan irtisanomiseen ei enää vaadittaisi painavaa syytä vaan pelkkä asiallinen syy olisi riittävä.
– Onnistuimme torppaamaan tämän työnantajan yrityksen, eikä irtisanomissuojaa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa muutettu mitenkään, Hankamäki sanoo.
– Lisäksi paikallisessa sopimisessa luottamushenkilö pysyy ensisijaisena sopijana.
Hallituksen suunnitelmiin ja tuleviin lakimuutoksiin vedottiin myös kemianteollisuuden neuvotteluissa, kun työnantajat halusivat lyhentää muutosneuvottelujen ilmoitusaikaa kuudesta viikosta kolmeen.
Epäsuoria vaikutuksia myös sopimuksettomille aloille
Kaikilla aloilla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole yleissitovaa, valtakunnallista työehtosopimusta. Hankamäki uskoo, että kevään palkkaratkaisuilla on heijastuksia myös sopimuksettomiin aloihin.
– Kyllä työehtosopimusten olemassaolo säteilee myös niille aloille, jotka ovat sopimustoiminnan ulottumattomissa. Tulee lisäpaineita nostaa palkkoja sielläkin, missä siihen ei ole pakkoa. Ainakin, jos on yhtään kilpailua työvoimasta.
Monessa yrityksessä onkin vakiintuneena tapana seurata vapaaehtoisesti yleissitovien työehtosopimusten viitoittamaa reittiä.
– Esimerkiksi rakennusalalla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta, mutta usein työnantaja soveltaa heihin toimihenkilöiden tessin mukaisia käytäntöjä.
Teksti: Mikko Nikula
Kuva: Mostphotos
