Insinööri-lehti talous

Vientikysyntä ennustaa menestystä kilpailukykyä varmemmin

Tutkijat pitävät perinteisiä kilpailukykymittareita hankalina vientiteollisuuden todellisen kilpailukyvyn arvioimiseen.

Kustannuskilpailukyky on hallinnut vuosia Suomen tulopoliittista keskustelua. Työnantajat ovat verranneet yksikkötyökustannuksia vuosien ja maiden välillä. Luvuilla on perusteltu matalia palkankorotuksia. Tuutkimuksessa mittarin selitysvoima osoittautuu heikoksi.

Palkansaajien tutkimuslaitos selvitti osana tuottavuuslautakunnan toimintaa kustannuskilpailukyvyn selitysvoimaa vientiteollisuuden menestyksen ennustajana. Lukujen välillä on korrelaatio, mutta syy-seuraussuhdetta on vaikea osoittaa, kerrottiin tutkimuslaitoksen eilisessä webinaarissa.

– Kilpailukykymittarit ovat yhteydessä vientimenestykseen, mutta yhteys ei ole yksiselitteinen. Kilpailukyky auttaa menestymään, mutta vientimenestys edistää näköjään myös kilpailukykyä, selittää tutkija Sakari Lähdemäki.

Selitysvoimaa kokeiltiin historiadatalla

Suomessa yksikkötyökustannukset eivät selitä kovin hyvin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeistä romahdusta eivätkä koronaviruspandemian vuoden 2020 toisella kvartaalilla aiheuttamaa notkahdusta.

Finanssikriisissä kilpailukyvyn romahtamista selitti todellisuudessa Nokian korkean tuottavuuden toiminnan romahtaminen ja koronaviruspandemian kohdalla matalapalkkaisten palveluvaltaisten alojen sulkeutuminen. Yksikkötyökustannukset eivät siksi kerro esimerkiksi teknologiateollisuuden todellisesta kilpailukyvystä.

Kysyntä kasvattaa vientiä

Sen sijaan tutkijat havaitsivat uuden kiinnostavan mittarin, jolla on ainakin historiallisessa datassa hyvä ennustustarkkuus. Mittari on vientikysyntä eli Suomen tärkeimpien vientimaiden painotettu tuonti. Mitä enemmän maat tarvitsevat tuotteita ulkomailta, sitä enemmän niitä todennäköisesti tilataan myös Suomesta.

– Kun tulee positiivinen sokki kysyntään, sillä on positiivinen yhteys vientiin, Lähdemäki tiivistää.

Vientikysyntä näyttää hyvältä mittarilta, jolla voi ennustaa vientiteollisuuden menestystä lyhyellä aikavälillä. Pitkän aikavälin mittareita tutkimuksessa ei selvitetty. Myös kustannuskilpailukyvyn mittarit ovat lyhyen aikavälin mittareita.

Tutkimus antaa vain vähän eväitä syksyllä tulevia työehtosopimusneuvotteluita varten.

– Tulevia tulopoliittisia neuvotteluita käydään poikkeuksellisen epävarmuuden sumussa. Emme tiedä, miten kilpailukyvyn indikaattorit kehittyvät ja kuinka meidän kannaltamme irrelevanteista syistä ne muuttuvat, ennustepäällikkö Ilkka Kiema sanoo.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Elena Noeva /Mostphotos