Vuosittain toteutettava vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus seuraa insinöörien työllistymistä. Uusimmat tulokset vuonna 2017 valmistuneista insinööreistä osoittavat, että vastavalmistuneiden työtilanne on kohentunut. Työllistyminen oli aiempaa helpompaa, työllistyneiden määrä ja työllistymisen laatu parantuivat ja palkkatasokin viimein nousi.
Valmistumisvuotta seuraavana keväänä työttömänä oli kuitenkin yhä kuusi prosenttia, joten täystyöllisyys on vielä kaukana.
Alakohtaiset erot olivat myös melko suuria. Parhaiten työllistyivät rakennus- ja maanmittaustekniikan aloilta valmistuneet insinöörit, joista työttömänä valmistumisvuotta seuraavana keväänä oli vain kaksi prosenttia.
Työtilanteen lisäksi tutkimuksessa kysyttiin valmistuneiden ajatuksia koulutuksesta, työurasta ja muista tällä hetkellä heille ajankohtaisista asioista.
Yleensä valmistuneet olivat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen; kolme neljästä vastavalmistuneesta oli vähintään melko tyytyväinen. Näin ollen insinöörikoulutus sai myös tutkimuksen avoimissa vastauksissa kiitosta.
”Vaikka en ole vielä työllistynyt koen silti insinööritutkinnon hyvin työelämän tarpeita palvelevaksi. Työmarkkinat ovat vain hankalat, kun yhteen paikkaan on usein kymmeniä paperilla kaikki vaatimukset täyttäviä hakijoita.”
Lähiopetuksen vähennys harmittaa
Korjauskohteitakin koulutuksessa on. Lähiopetusta on viime vuosina vähennetty ja verkko-opintoja lisätty. Moni koki lähiopetuksen vähenemisen kielteisenä ja oli huomannut sen vaikutuksen oppimiseensa. Tästä kerrottiin monessa vastauksessa:
”Koulutus voisi olla käytännönläheisempää ja lähiopetuksesta ei pitäisi tinkiä. Etenkin näin lukiopohjalta tultua ei kaikki perusasiatkaan ole vielä hallussa ja siellä oletetaan, että on.”
”Työt aloitettuani tuntui, etten osannut mitään… Eli neljän vuoden opiskelun jälkeen olen tullut töihin oikeasti opiskelemaan, jotta pärjäisin töissä.”
Vaikka aiempaa useampi vastavalmistunut oli saanut omia kiinnostuksen kohteitaan ja opintojaan vastaavan työpaikan, monelle työnhaku oli yhä haastavaa. Näin oli etenkin, jos kontaktit oman alan työpaikkoihin olivat vähäisiä, verkostot vielä rakentamatta ja ehkä työkokemustakaan ei ollut vielä kertynyt kovin paljon.
Työelämä tutuksi jo opintojen aikana
Varsinkin puuttuvat kontaktit mainittiin valmistuneiden kertomuksissa usein. Yhtenä ratkaisuna nähtiin, että koulujen pitää jo opintojen aikana tarjota enemmän mahdollisuuksia kontaktien luomiseen.
Myös koulujen tiivis yhteistyö oman opintoalan yritysten kanssa auttaa työnhaussa ja auttaa pitämään opetuksen ajantasaisena ja käytännönläheisenä.
”Työnhaun suurin ongelma oli kokemuksen ja suhteiden puute. Kouluilla voisi olla enemmän yhteyksiä yrityksiin.”
”Koulutuksen aikana minua ei tuettu mielestäni riittävästi harjoittelupaikan saamisessa, joten valmistuttuani minulla ei käytännön kokemusta alaltani ollut ollenkaan.”
”Koulutuksessa olisi hyvä olla enemmän yrityksiä mukana, jotta saadaan enemmän käytännönläheistä sekä tämän päivän tekniikoita ja tapoja mukaan.”
Moni syy selittää hyvää työllistymistä
Insinöörikoulutusta kehittämällä varmistetaan entistä useamman vastavalmistuneen laadukas työllistyminen.
Työllistymisen takana on aina monta tekijää. Hyvä suhdannetilanne tuki viime vuonna valmistuneita, mutta joskus ripaus onneakin tarvitaan, kuten kertoo eräs tutkimukseen vastannut insinööri:
”Töihin pääseminen oli helppoa heti, kun oli saanut vähänkään kokemusta alalta. Minulla oli hyvä onni, kun sain heti ensimmäisen vuoden kesänä alan hommia ja sen jälkeen työpaikkoja oli tarjolla enemmän kuin tarvitsin.”
Lainaukset ovat tutkimukseen osallistuneiden avovastauksia.
Teksti: Jenni Larjomaa, Insinööriliiton tutkimuspäällikköLue lisää: www.ilry.fi/tutkittuatietoa
