Jos Euroopan tasoinen lainsäädäntö työ etenee nykyisin suuntaviivoin, uusien rakennusten on oltava EU:ssa päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä ja olemassa olevat rakennukset on muutettava päästöttömiksi vuoteen 2050 mennessä.
Asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motivalta kehottaa sekä kerrostaloasukkaita että omakotitalon omistajia varautumaan remontteihin. Hän on yksi Insinööriliiton asiantuntijaverkoston energiatehokkuutta käsitelleen webinaarin puhujista.
Kettunen ennustaa, että tulevaisuudessa taloyhtiöillä on kannusteet joustaa sähkön ja lämmön kulutuksessa hintojen ja kulutushuippujen mukaan. Tämä vaatii älyä esimerkiksi lämmityksen ohjausjärjestelmältä ja termostaateilta.
Energian hinnoittelu saattaa perustua ennemmin tehoon kuin määrään. Mitä enemmän tehoa tarvitaan hetkittäin, sitä enemmän pitää maksaa, vaikka kokonaiskulutus vuoden aikana olisi pientä.
Kaukolämpö kallistui pysyvästi
Sekä omakotitaloasujat että kerrostalojen taloyhtiöiden osakkaat joutuvat pohtimaan eristystä ja lämmitystapoja, kun energian hinnat ovat vuodessa kallistuneet selvästi.
Sähkön hinnat pomppasivat viime kesänä korkeiksi, ja sähkösopimuksensa uusijat joutuivat nielemään korkeat kiinteät hinnat tai arvaamattomat tuntikohtaiset pörssihinnat. Tänä talvena pörssihinnat ovat painuneet kuitenkin alas, sillä toistaiseksi sähkö on riittänyt hyvin. Suomalaiset ovat myös säästäneet paljon energiankulutuksestaan.
Sen sijaan kaukolämmön tuotannossa hinnat ovat usealla paikkakunnalla jääneet ennätystasolle, sillä osa on joutunut korvaamaan fossiilisia polttoaineita pysyvästi kalliimmilla energianlähteillä.
Säästöä saa pienillä säädöillä
Vanhojen talojen energiatehokkuutta voidaan parantaa monin tavoin. Kettunen suosittelee useita pieniä säätöjä ja remontteja.
Ilmanvaihdossa voi olla säätämisen varaa, ja järjestelmä kannattaa tasapainottaa aika ajoin. Samalla kannattaa harkita termostaattisten patteriventtiilien uusimista. Näin koko taloa ei tarvitse lämmittää tarpeettomasti yksittäisten viileiden huoneistojen vuoksi.
– Huoneistokohtainen olosuhteiden anturointi on tätä päivää.
Veto lisää viileyden tuntua, ja siksi sitä kannattaa ehkäistä. Ikkunat ja karmiliitokset kannattaa tiivistää. Asuntojen tiivistäminen kuuluu periaatteessa kerrostalossa asukkaan tehtäväksi.
– Tiivistämisen voisi ottaa taloyhtiön vastuulle. Taloyhtiö voisi kuvata ikkunat lämpökameralla ja selvittää, tarvitseeko karmiliitoksia tiivistää, ja hoitaa sen samalla kertaa.
Taloyhtiö voi uusia kaukolämmön ohjausjärjestelmän ja lisätä asuntoihin älytermostaatteja, joiden virtausta säädellään digitaalisesti. Tämä antaa mahdollisuuden kulutusjoustoon, jolla taloyhtiö voi pienentää lämmityskuluja. Talo lämpiää silloin halvimpien energian hintojen aikaan.
– Investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan ovat usein taloudellisesti kannattavia ja parantavat monesti asumisen laatua.
Tärkeää on, että taloyhtiössä on pitkän tähtäimen suunnitelma tulevista remonteista ja huolloista.
Omakotitalossa toimivat eri asiat
Yksi asia nousi webinaarissa päällimmäiseksi: mikään ratkaisu ei sovi kaikille. Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski pitää tärkeänä, että energiaremontteja tehdessä pitää selvittää juuri omaan taloon sopiva ratkaisu. Näin on esimerkiksi ilmalämpöpumpun hankinnassa.
Markkinoilla olevista laitteista ainakin tunnetuimmat tekevät suoraan Suomen oloihin optimoituja laitteita. Nettikauppoja kannattaa välttää, ellei ole varma, että ulkomailta tuleva malli on räätälöity paikallisiin oloihin.
Laitteita suurempaa huolta kannattaa kiinnittää suunnittelijan ja asentajan ammatilliseen osaamiseen. Hyväkin laite voi osoittautua soveltumattomaksi vääränlaiseen kohteeseen. Huolimaton asennus voi pilata hyvän laitteen ja pahimmillaan talon.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Harri Hykkö /Mostphotos
