Rovaniemellä on 15 astetta pakkasta, mutta Kemijoki pysyy kaupungin kohdalla silti paikoin avoimena. Valtio-omisteisella Kemijoki-yhtiöllä on energisen joen varrella 16 voimalaa ja neljä muualla maassa.
Yhtiö toimi reilun kymmenen vuoden ajan käytännössä tilaajaorganisaationa, joka myi sähköä ja tilasi käynnissä- ja kunnossapidon Caverionilta. Maaliskuun alusta toimihenkilö- ja työntekijätoimiasemissa toimivat henkilöt siirtyivät suoraan tilaajan palvelukseen.
– Osa Caverionilta siirtyvistä vanhemmista työntekijöistä on aloittanut aikanaan Kemijoen palveluksessa, eli he palaavat kotiin, kertoo ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Rauno Juujärvi.
Juujärvi itse on ollut Kemijoen palveluksessa vasta pari vuotta, joten hänelle muutos ei ole paluu vanhaan.
Iso joukko palasi
Kysymys ei ole paluusta reilun kymmenen vuoden takaiseen malliin. Uudistuksessa kotiutettiin vain käynnissä- ja kunnossapitohenkilöstön ja senkin vain Kemijoen vesistöalueella.
– Samalla nykyinen ja siirtyvä henkilöstö on sekoitettu keskenään uudessa organisaatiossa, jotta integroituminen olisi saumatonta.
Yhtiö säilyttää edelleen paljon kumppaniverkostoa, ja muun muassa Kymijoen vesistöalueella Caverion jatkaa käynnissä- ja kunnossapitoa.
Kemijoki ulkoisti vuonna 2014 käynnissä- ja kunnossapidon sekä muita toimintoja, kuten laki- ja it-palveluja. Saman vuoden lopussa yhtiössä oli töissä enää 45 henkilöä.
Yhtiöön palasi maaliskuun alusta 70 henkilöä, joista 5-6 oli ylempiä toimihenkilöitä. Nyt yhtiöllä on palveluksessaan yhteensä 125 henkilöä.
Valtio haluaa taata toiminnan
Syy suunnan kääntymiseen on valtion huoli huoltovarmuuden säilyttämisestä. Jos valtakunnan sähköjärjestelmään tulee suurhäiriö, vesivoimalla järjestelmä saadaan palautettua tehokkaasti. Henkilöstön kotiuttaminen varmistaa poikkeus- ja häiriötilanteissa osaavat ja riittävät resurssit.
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että vesivoimakoneistot ovat käytössä tai käyttövalmiina mahdollisimman suuren osan ajasta.
– Omalla henkilöstöllä pystytään asettamaan yhteinen tavoite ja päämäärä, jonka myötä henkilöstön toiminta on joustavampaa ja tehokkaampaa.
Juujärvi itse uskoo, että uudistus parantaa yhtiön edellytyksiä saavuttaa tavoitteensa. Uudistus lisää kohdennettua tietoa käytettävyyteen vaikuttavista asioista, jolloin huolto- ja kunnostustoimet pystytään ajoittamaan kriittisyyden perusteella järkevästi.
– Mielestäni tämän myötä toiminta on myös kustannustehokkaampaa.
Siirto vaikuttaa ylempiin toimihenkilöihin
Juujärvi uskoo, että ylempien toimihenkilöiden työtehtävät muuttuvat organisaatiomuutoksen jälkeen huomattavasti, vaikka heidän työsuhteessaan ei tapahdu muutosta.
Ylemmät toimihenkilöt, jotka ovat olleet sähkö-, kone- tai rakentamisen yksiköissä, ovat suunnitelleet ennakoivasti huolto- ja korjaustoimia, ohjanneet suunnittelijoiden työtä, kilpailuttaneet urakoita, valvoneet projektien etenemistä ja olleet mukana koneistojen käyttöönotossa.
Muutoksen jälkeen täytyy priorisoida huolto- ja kunnossapitotyöt, jotka voidaan tehdä omalla henkilöstöllä, ja suunnitella, mitä tilataan ulkopuolisilta toimijoilta.
– Omalta osaltani toivon, että uudistuksen myötä työtehtäväni sijoittuisivat enemmän myös voimalaitoksille käyttöönotto- ja vianselvitystehtäviin.
Vaikutus yhtiön toimintaan näkyy vasta ajan kanssa.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
