Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto linjasi keväällä, että työajan enimmäismäärän seurantavelvollisuus ulottuu ulkomaankomennuksiin. Pyynnön linjauksesta esittivät keskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK, koska Valmetilla laintulkinta on ollut erilainen.
Lausunnosta huolimatta Valmet ei ole tähän mennessä muuttanut omaa tulkintaansa.
Valmetin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Rauno Minkkinen kertoo, että työnantaja päätti lausunnon saatuaan selvittää työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n kantaa lausuntoon, mutta lausunnon valmistuminen vaikuttaa kestävän useita kuukausia.
– Jos tällainen työneuvoston lausunto on kerran annettu, kai se on tarkoitus, että sitä myös noudatettaisiin, Minkkinen tuumii.
– Nykytilanne on se, että ulkomaan työtunnit eivät näy luottamushenkilöiden saamassa työaikatilastossa.
Päivistä tulee pitkiä
Useat ylemmät toimihenkilöt tekevät Valmetilla koneiden asennuksia ulkomaille. Näillä komennuksilla tehdään normaalisti 12 tunnin työpäiviä.
– Jos työneuvoston lausuntoa aletaan noudattaa, se vaikuttaa muun muassa työmaiden henkilöresursointiin, koska ulkomaan työtunnit tulee huomioida vuosityöajan laskennassa. Jos tekee ulkomailla pitkää päivää, vuosityöaika täyttyy aika sukkelasti, Minkkinen taustoittaa.
Valmetilla on viime aikoina ollut paljon projekteja muun muassa Kiinassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Huoltokeikkoja on säännöllisesti ympäri maailmaa ja myös näiden projektien työaikakertymään ja henkilöresursointiin on vaikutusta työneuvoston lausunnolla.
Vastaavanlaisia pitkiä päiviä tehdään monessa muussa teknologiateollisuuden yrityksessä.
Ulkomailla tehty työ lasketaan
Suomalaisen yrityksen, joka lähettää työntekijänsä työtehtäviin ulkomaille, on työneuvoston lausunnon mukaan noudatettava lähtökohtaisesti Suomen työlainsäädäntöä. Työaikalaki koskee myös ulkomailla tehtävää työtä.
Edellytys työaikalain soveltamiselle toki on, että työntekijän työ on työaikalain piirissä. Työneuvoston lausuntoa koskevassa asiassa työaikalain soveltamisesta kyseisiin tehtäviin ei ollut epäselvyyttä.
Työneuvosto linjasi, että jos lausuntopyynnössä tarkoitettu työntekijä työskentelee tavanomaisesti Suomessa, sovelletaan työsuhteeseen Suomen työlainsäädäntöä myös tilapäisen ulkomailla työskentelyn ajan. Työn tekemistä ulkomailla pidetään tilapäisenä, jos työntekijän odotetaan palaavan työhönsä Suomessa sen jälkeen, kun hän on saanut päätökseen tehtävänsä vieraassa maassa. Komennuksen kesto ei vaikuta tulkintaan.
Edes työsopimusosapuolten välinen sopimus sovellettavasta laista ei poista työnantajan velvollisuutta noudattaa pääasiallisen työntekovaltion pakottavaa sääntelyä. Työaikalain työajan enimmäismäärää koskeva säännös on pakottava, eikä siitä voida sopia työnantaja ja työntekijän välillä toisin. Valtakunnallisella työehtosopimuksellakaan säännöksestä ei voi sopia kuin enimmäistyöajan tarkastelujakson pituudesta.
Työaikalain noudattamisvelvollisuus tarkoittaa siis sitä, että työnantajan tulee laskea myös ulkomailla tehtävä työ mukaan työajan enimmäismäärään. Työnantajan tulee seurata, ettei säännöksen mukainen työaika ylity. Laskennassa otetaan huomioon kaikki työaikalain työajaksi luettava aika riippumatta siitä, tehdäänkö sitä säännöllisenä työaikana vai sen ulkopuolella.
Käytännöt vaihtelevat yrityksittäin
Työmatkoihin ja ulkomaankomennuksiin liittyvät käytännöt ovat kirjavia eri yrityksissä, eikä työneuvoston lausunto näytä vaikuttaneen moneen yritykseen.
Terveysteknologiayhtiö Radiometerillä lausunnolla ei ole ollut vaikutusta. Matkoja varten on sovittu, että matkapäivistä saa automaattisesti kymmenen tuntia työaikasaldoon. Tämä normaalista 2,5 tuntia poikkeava saldo kattaa matkapäiviltä matkustamisen ja mahdollisen työpäivän venymisen niiden todellisesta kestosta riippumatta.
– Se on mielestäni ihan hyvä sopimus, summaa ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Sami Hokkanen.
Yrityksessä on töissä noin 130 ylempää toimihenkilöä, joista noin 50 matkustaa silloin tällöin. Yhtiössä tehdään vuosittain seminaarimatkoja ulkomaille ja käyntejä pääkonttorilla Tanskassa.
Nokialla käytäntönä on ollut kohdemaan säännösten noudattaminen, eikä työneuvoston lausunto toistaiseksi ole vaikuttanut yrityksen linjauksiin.
– Yleinen henki on se, että eihän ulkomailla haluta kunnioittaa suomalaista lainsäädäntöä. Ajatus on se, että maassa maan tavalla, sanoo Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Lasse Laurikainen.
– Meidän luottamusmiesten ohjeemme on, että pitäydytään oman työehtosopimuksen mukaisessa työajassa. Työtunnit raportoidaan samaan työaikajärjestelmään kuin Suomessakin. Kaikki työ kirjataan, ajasta ja paikasta riippumatta.
Lääkeyhtiö Bayerilla on nykyään vähän komennustyyppistä matkustamista, joten keskustelua matkatyöajoista ei ole käyty. Sen sijaan etäyhteyksien yleistyminen on johtanut siihen, että työnantaja on laajentanut työaikaliukumia äärimmilleen.
– Meillä alkaa olla globaaleja tiimejä, joissa työskennellään monella eri aikavyöhykkeellä. Siksi liukumaa on venytetty kello 22 asti, eli töitä voi jaksottaa pitkin päivää niin, että 7,5 tuntia tulee täyteen, kertoo ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Tero Parkatti.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
