Insinöörit tarvitsevat työelämässä vahvaa perusosaamista ja sen päälle rakennettua erikoisosaamista. Myös yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on tärkeää, arvioivat Inssiforum 2015 -tapahtuman panelistit.
Paneelikeskustelussa puhuneen Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikankaan mukaan liiton tekemästä Viisi vuotta työelämässä -tutkimuksesta ilmeni, että kaikkien vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien ura ei lähtenyt käyntiin niin kuin he olivat etukäteen ajatelleet. Talouden taantuma vaikeutti työllistymistä. Työelämään siirtyessä he olisivat myös kaivanneet enemmän esimiestaitoja ja johtamiseen liittyviä valmiuksia.
– Insinööriliiton tutkimuksista käy ilmi, että mitä enemmän aikaa valmistumisesta on kulunut sitä tyytyväisempiä vastaajat ovat koulutukseensa, Saarikangas kertoi.
UPM:n biokemikaaliyksikön johtaja Juuso Konttinen arvioi, että insinöörikoulutuksen kehittämistä on ajateltava pitkäjänteisesti. Koulutuksessa on otettava huomioon tämä hetki, mutta sen on tähdättävä ainakin viiden ja kymmenen vuoden päähän. Maailma muuttuu nopeasti, mikä korostaa oppimiskyvyn merkitystä. Hän korosti myös perusosaamisen päälle rakennettavan erikoisosaamisen tärkeyttä.
Teknologiateollisuus ry:n johtaja Mervi Karikorpi sanoi, että korkeakouluverkoston profiloituminen, työnjako ja rakenteellinen kehittäminen vaativat paljon työltä. Resurssit on saatava tehokkaampaan käyttöön.
Programme manager Jukka Tolvanen ABB:ltä korosti opiskeluaikoina syntyvien verkostojen merkitystä työelämässä.
Insinöörien työllistyminen
Panelistit nostivat puheenvuoroissaan työkokemuksen merkityksen vastavalmistuneiden työllistymisessä. Saarikangas muistutti, että monet opiskelijat joutuvat jo taloudellisista syistä käymään töissä opintojen ohessa. Työkokemus helpottaa myös työpaikan saamista valmistumisen jälkeen. Konttinen totesi, että jos hän opiskelisi Helsingissä eikä kävisi töissä, olisi tiukkaa taloudellisesti. Kesätyökokemusten myötä työpaikan löytyminen valmistumisen jälkeen on yleensä helpompaa.
Vuonna 2013 valmistui noin 5 500 amk-insinööriä ja 500 yamk-insinööriä. Saarikangas muistutti, että hyvinä aikoina työmarkkinat pystyvät työllistämään noin 4 000 vastavalmistunutta insinööriä. Vastavalmistuneiden määrä on hänen mielestä liian suuri suhteessa työpaikkojen määrään.
Metropolia Ammattikorkeakoulun johtaja Riitta Lehtinen ei nähnyt vastavalmistuneiden määrää liian suurena. Insinööriosaamiselle on tarvetta tulevaisuudessa ja insinöörit voivat työskennellä eri tehtävissä.
Tolvanen mainitsi yritysten menestymisen nojaavan vahvaan insinööriosaamiseen. Hänen mielestä perusosaaminen on tärkeää pohja insinöörin työssä menestymiselle. Sen päälle on hyvä hankkia erityisosaamista, josta on lisäarvoa oman uran rakentamisessa. Tolvanen uskoi, että insinööriosaamiselle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Työelämästä poistuu koko ajan insinöörejä ja uusia osaajia tarvitaan.
Karikorpi kertoi, että Teknologiateollisuuden jäsenyrityksilleen tekemän selvityksen mukaan yrityksellä on voimakas tahtotila kasvaa Suomessa. Hän muistutti, että insinöörin työpaikka löytyy yhä useammin pk-yrityksestä.
Yhteistyö yritysten kanssa tärkeää
Panelistit puhuivat yhteistyön merkityksestä ammattikorkeakoulujen ja yritysten välillä. Lehtinen kertoi, että ammattikorkeakoulun näkökulmasta yhteistyö pk-yritysten kanssa voi olla vaikeaa, koska esteenä on usein raha. Töitä ja projekteja pk-yrityksissä on tarjolla, mutta rahasta ja työhön opastajista on pulaa. Yhteistyö yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä on Lehtisen mukaan tärkeää, sillä se tarjoaa motivoivan oppimistavan.
Inssiforum 2015 -tapahtuma järjestetään 28.–29. tammikuuta Helsingissä. Foorumi kokoaa yhteen insinöörikouluttajat, insinöörejä rekrytoivat yritykset, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit pohtimaan insinöörikoulutuksen tulevaisuuden kehityssuuntia, insinöörien osaamistarpeita sekä kehittämään opetusta ja oppimista. Inssiforum 2015 –tapahtuman järjestää Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto