Ulkomaalaiset hankkiutuvat töihin Wärtsilä Finland Oy:hyn entistä innokkaammin. Kansainvälisesti toimiva yhtiö on heistä myös kiinnostunut, kunhan vain osaaminen on kohdallaan.
Ulkomaalaisten osuus Wärtsilästä töitä hakevien joukossa on viime vuosina kasvanut. Wärtsilässä nämä hakijat ovat haluttua työvoimaa myös insinööreiksi. Kansainvälisesti toimiva yritys tarvitsee kansainvälistä työvoimaa. Wärtsilän Vaasan yksikön rekrytointipäällikön Mika Palosaaren mukaan työtä hakevien ihmisten kansallisuuksien kirjo on viime aikoina lisääntynyt entisestään.
– Kansainvälisyys töiden hakemisessa on lisääntynyt. Jos hakijoiden määrästä on prosentuaalisesti koko ajan enemmän ulkomaalaisia, niin ulkomaalaisia myös työllistyy suhteessa enemmän, Palosaari sanoo.
Hän ei näe ulkomaisten työntekijöiden osaamisessa mitään suomalaisista poikkeavaa. Ulkomaisten työntekijöiden kasvava kiinnostus Wärtsilää kohtaan on Palosaaren mukaan helposti selitettävissä.
– Käytännön sanelema juttu, joka juontuu maailman kansainvälistymisestä ja globalisaatiosta.
Wärtsilän rekrytoimat insinöörit työskentelevät pitkälti yhtiön Suomen yksiköissä. Ulkomaisille työmaille palkataan ulkomaalaistaustaisia lähinnä asentajiksi tai rakennusmiehiksi. Työnjohdosta vastaava porukka tulee sitten usein Suomesta.
Ulkomaiset aktiivisia
Vaasan yksikön 2 800 työntekijästä alun toista sataa on ulkomaalaissyntyisiä. Palosaarella on käytännön kokemusta ammattikorkeakoulujen kautta tapahtuvasta rekrytoinnista. Mies on pannut merkille ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostuksen yhtiötä kohtaan.
– Kansainväliset opiskelijat ovat usein kovin aktiivisia. Halukkuutta meille värväytymiseen on olemassa todella paljon.
Ulkomaalaisia värvätään Wärtsilään kansallisuuksien koko kirjolta. Palosaaren mukaan mikään kansallisuus ei ole erityisessä suosiossa.
– Kiinnostus lähtee substanssiosaamisesta mieluummin kuin kansallisuudesta.
Työvoimaa värvätessä Wärtsilä käyttää useita eri kanavia. Avoimista paikoista ilmoitetaan niin oppilaitoksiin kuin työvoimaviranomaisille. Porukkaa haetaan myös omien nettisivujen kautta.
– Joillakin ammattiliitoilla on työpaikkaportaaleja, joita tarvittaessa käytetään hyväksi. Myös lehti-ilmoittelu on edelleen voimakkaasti mukana kuvioissa.
Työvoimapulan ratkaisu
Wärtsilällä oli Kokkolassa toimivan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa värväysprojekti, jolla haettiin työvoimaa Nigeriassa sijaitsevalle voimalaitostyömaalle.
– Muutamalle opiskelijalle saatiin työmaalta harjoittelupaikka. Kaksi heistä oli nigerialaistaustaisia.
Myös muiden oppilaitosten kanssa on ollut vastaavanlaisia hankkeita.
– On käynyt jopa niin, että opettaja on lähtenyt kohdemaahan opettelemaan, mitä projektityö on, Palosaari kertoo.
Kun työssä käyvien määrä laskee ja eri aloille koulusta tulevien määrässäkään ei ole näkyvissä huimaa nousua, ratkaisu voi tulevaisuuden mahdolliseen työvoimapulaan piillä ulkomaalaisten palkkaamisessa.
Harrison Erhie viihtyy Suomessa ja Wärtsilässä
Nigeriasta kotoisin oleva Harrison Erhie on on yksi Wärtsilä Finland Oy:ssä työskentelevistä ulkomaalaisista. Hän aloitti Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelyn nelisen vuotta sitten.
Vaasan laitamilla sijaitsevan, teknologiayritysten kansoittaman Powergate-nimisen rakennuksen ala-aulassa kävelee rennosti pukeutunut ja yhtä rennosti hymyilevä mies, joka kertoo nimekseen Harrison Erhie.
Kotimaaksi paljastuu Nigeria ja iäksi 40. Työnantajana toimii Wärtsilä Finland Oy:n Vaasan yksikkö. Titteli taas on projekti-insinööri. Työmaata riittää ulkomaille pystytettävien voimalaitosten suunnittelusta vastaavana.
Wärtsilässä rekrytointipäällikkönä toimiva Mika Palosaari kertoo, että yhtiöön on värväytynyt viime aikoina yhä enemmän ulkomailta tulleita työntekijöitä. Myös Erhie on huomannut vastaavan ilmiön.
– Kiinalaisia, afrikkalaisia ja paljon muita ulkomaalaisia, Erhie kertoo samassa voimalaitosyksikössä työskentelevistä, hiljan taloon tulleista työkumppaneista.
Wärtsilään Erhie hankkiutui siellä työskennelleen tutun vinkistä. Ennen Wärtsilää hän työskenteli muutaman vuoden vaasalaisessa insinööritoimisto Citec Oy:ssä.
Koulutukseltaan Erhie on rakennus- ja ympäristöinsinööri, Hän opiskeli Vaasan ammattikorkeakoulussa.
Haasteellinen työ
Erhie kertoo suorastaan nauttivansa Wärtsilässä työskentelemisestä. Työ on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita. Suomalaista työelämää mies pitää kovassa kurssissa.
Töitä tehdään paljon ja työasiat otetaan vakavasti.
– Kun tehdään töitä, niin tehdään töitä ja kun juhlitaan, niin juhlitaan, Erhie kertoo käsityksensä suomalaisluonteesta.
Suomea maana Erhie arvostaa sen tähden, että täällä on rauhallista ja puhdasta. Ihmiset ovat ottaneet vierasmaalaisen hyvin vastaan.
– Työkaverit ovat auttavaisia. Kun jollain on ongelma, se on kaikkien ongelma.
Suomen kansalaisuuden hankkineen Erhien perheeseen kuuluu myös lähihoitajana työskentelevä vaimo sekä kaksi lasta, 8-vuotias tytär ja 4-vuotias poika.
Myös tulevaisuus tulee kietoutumaan vahvasti työn ja Wärtsilän ympärillä. Erhie näkee työssään kaikki mahdollisuudet ylenemiseen.
Mukavaa vaihtelua tuovat tasaisin väliajoin tapahtuvat työmatkat ulkomaille.
– Olen käynyt Angolassa, Irakissa ja Keniassa. Vuodessa on noin 60 matkapäivää.
Teksti: Jari Hakala
Kuvat: Johannes Tervo
