Kuulostaa omituiselta. Miksi yhdessä yrityksessä haluttaisiin pidentää ja toisessa lyhentää työaikaa normaalista? Näin erilainen tilanne on ainakin kahdessa tekniikan ammattilaisia työllistävässä yrityksessä.
Maatalouden ohjelmistoja kehittävällä Mtech Digital Solutionsilla työaika on lyhennetty normaalista, konsulttiyhtiö Rejlersillä taas on annettu mahdollisuus pidentää palkallisesti normaalia työaikaa.
Mtechin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Mikko Lundholm kertoo lyhennetyn työajan olevan jo vuosikymmeniä vanha paikallinen sopimus. Työviikko yrityksessä on 36 tunnin ja 15 minuutin mittainen, kun tietopalvelualan työehtosopimuksessa normaali työviikko on 37 tuntia ja 15 minuuttia.
– Olen rekrytoinut meidän firmaamme useita työntekijöitä ja mainitsen aina tämän sopimuksen hakijoille. En usko, että kovin moni miettii, että jes, voin lähteä 15 minuuttia aiemmin kotiin, koska moni tekee asiantuntijatyössä sovittua pidempiä päiviä. Siksi nostan sen esiin niin, että meillä kertyy joka päivä aina 15 minuuttia enemmän saldoa, jonka voi käyttää sitten myöhemmin vaikka vapaapäivinä, Lundholm kertoo.
Konsulttiyhtiö Rejlersillä on sovittu paikallisesti taas päinvastoin mahdollisuudesta sopia työehtosopimusta pidemmästä työviikosta. Sopimus on vapaaehtoinen, ja työntekijä saa tehdä sen esihenkilönsä suostumuksella vuodeksi kerrallaan. Työaikaa saa pidentää 39,5 tuntiin viikossa, jolloin normaalin palkan päälle maksetaan viikkoa kohden kahdesta lisätunnista.
– Tästä mahdollisuudesta on pidetty. Etenkin eläkeikää lähestyvät pitävät siitä, koska saavat siten nostettua työtulojaan viimeisinä työvuosinaan, Rejlersin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Juha Hellsten kertoo.
Lounasetu säästi rahaa
Molemmilla yrityksillä riittää paikallisia sopimuksia. Mtechillä on laaja työterveyshuolto, lyhennetyt arkipyhiä edeltävän päivän työpäivät, kaksi ylimääräistä lomapäivää vuodessa, täysi lounasetu ja korona-ajan jälkeinen etätyömalli.
– Kun on laajat ja hyvät edut, se tuo kilpailuetua. Meillä iso osa työntekijöistä on softa-arkkitehteja ja koodareita, joista käydään kovaa kilpailua, Lundholm sanoo.
Tuorein Lundholmin neuvottelema sopimus koskee sopimusruokaloiden vaihtamista e-passiksi. Työnantaja tarjosi korona-aikaan 10,90 euron lounasedun työntekijöille kokonaan, ja nyt edusta on päätetty tehdä pysyvä.
– Työnantaja pelkäsi e-passin aiheuttamia kuluja, mutta etätyö on itse asiassa vähentänyt lounasedun kuluja. Melkein kaikki ovat syöneet kotona edusta huolimatta, Lundholm sanoo.
– Itsekin asun paikassa, josta pitäisi ajaa lounaspaikkaan muutama kilometri autolla, enkä ole sitä siksi käyttänyt. Olen hyödyntänyt lounasetua välillä niin, että kun olen illalla heittänyt lapsia treeneihin, olen ostanut take away -aterian jääkaappiin ja lämmittänyt sen seuraavana päivänä.
Myös Rejlersillä on useita paikallisia sopimuksia, kuten työaikapankki, jonka kautta liukumia voi käyttää myöhemmin vapaina.
Oma erikoisuutensa ovat sopimukset, jotka koskevat entisiä Neste Engineering Solutionsin työntekijöitä. Rejlers osti työntekijät yrityskaupalla pari vuotta sitten. Heillä on vanhastaan sopimuksia lisätyön korvauksista, matka-ajan korvauksesta ja matkustamisen korvauksesta.
– Kun yrityskauppa tehtiin, Rejlers suhtautui positiivisesti olemassa olevien paikallisten sopimusten jatkamiseen, Hellsten kertoo.
– Aina kun meillä tehdään sopimuksia, halutaan, että siitä on molemmille osapuolille hyötyä. Työnantaja tietää, että on helpompi saada työntekijät lähtemään työreissuille, kun osoitetaan, että ollaan valmiita joustamaan molempiin suuntiin.
Neuvottelu edellyttää resursseja
Työnantajaliitot ovat julkisuudessa puhuneet pitkään paikallisen sopimisen lisäämisen puolesta. Sekä Lundholm että Hellsten kehuvat yhteistyötään työnantajan kanssa eivätkä näe, että heidän yrityksissään paikallista sopimista voisi enää lisätä.
Kaikissa yrityksissä työnantajalla ja henkilöstöllä ei ole vastaavanlaista vuoropuhelua. Siksi valtakunnallisella sopimisella on paikkansa.
Lundholm kertoo Mtechin liittyneen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn, jotta tietotekniikan palvelualan valtakunnallista työehtosopimusta saataisiin jatkettua.
– Meidän yrityksemme työntekijämäärä ja hr ovat kohtuullisen pienet, joten jos koko työehtosopimus pitäisi neuvotella itse, se söisi niin paljon resursseja, ettei sitä nähdä täällä järkeväksi, Lundholm sanoo.
Myös Hellsten toivoo, että uusi valtakunnallinen sopimus saadaan pian solmittua. Se toimii pohjana paikalliselle sopimiselle.
– Yritykset ovat liittyneet hyvin uuteen työnantajajärjestöön, eli ilmeisesti tahto on molemmilla puolilla luja valtakunnalliseen sopimiseen, Hellsten sanoo.
Suomen talous näyttää parhaillaan olevan suhdanteen huipulla, ja yritys toisensa jälkeen raportoi vahvasta tuloksesta. Mtech muiden muassa on keskellä historiansa parhaita vuosia, mutta se käy parhaillaan yt-neuvotteluita. Iso asiakas päättää sopimuksen, jonka vuoksi noin 140 hengen firmassa ennakoidaan noin 20 työntekijän vähentämistä ensi vuonna.
Rejlersillä menee lujaa. Lomautukset on päätetty eikä yt-neuvotteluita ole käynnissä. Avoimia työpaikkoja on auki. Vaihtuvuutta on paljon, mikä kertoo vilkkaista työmarkkinoista.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
