Kuopiolaiset insinööriopiskelijat Martti Pulkkinen ja Simon Brown ottivat Insinööri-lehden haasteen vastaan ja testasivat hyönteisten torjuntaan tarkoitetut sähköiset laitteet. Kesäinssi-liitteessä kerrottiin kaksikon perehtymisestä Moskiittokillerin ja Superhyttyskarkottimen tekniikkaan ja toimintaperiaatteeseen. Hyttysten herättyä oli aika laittaa karkottimet todelliseen testiin.
Koska testattavana oli sisäkäyttöön tarkoitetut välineet, oli ihan ensimmäiseksi saatava mahdollisimman paljon hyttysiä sisälle. Tehtävä osoittautui helpoksi: ovet ja ikkunat auki ja uhrautuvat testaajat odottelemaan verenimijöiden lennostoa paikalle.
– Kun olimme läpsineet itsemme punaisiksi, totesimme, että on hyvä aika aloittaa testaaminen, Pulkkinen sanoo.
Testiajaksi sovittiin kaksi tuntia. Laitteet olivat lähekkäin samassa paikassa ja päällä yhtä pitkään. Testijakson jälkeen laskettiin tulokset: Superhyttyskarkotin tuhosi kymmenen hyttystä ja Moskiittokilleri sai saaliikseen kolme itikkaa.
Koska laitteiden ansiosta hyttysten määrä tilassa ei ollut juurikaan vähentynyt, tulevat insinöörit päättivät omilla muokkauksilla lisätä karkottimien tehoa ja jatkaa testaamista.
Taustatutkimuksessa selvisi, että hiilidioksidi ja ihon lämpö vetävät hyttysiä puoleensa. Ennakkoluulottomat testaajat virittelivätkin laitteiden vahvistukseksi tohon tuottamaan hiilidioksidia ja heikon patterin tuottamaan lämpöä.
– Selvästi voimakkain ärsyke hyttysille on hiilidioksidi, joten luotimme, että se houkuttelisi runsaasti itikoita laitteille, Brown toteaa.
Lisäksi ansojen pintaan laitettiin vielä teippiä, jotta jokainen niitä koskettava inisijä jäisi nalkkiin.
Tuunatut Karkotin ja Killeri käynnistettiin uudelleen ja hyttystenmetsästäjät vetäytyivät testauksen ajaksi saunomaan. Toisen kaksituntisen testijakson jälkeen Superhyttyskarkottimessa oli yhdeksän itikan raatoa ja Moskiittokillerissä neljä. Muokkaukset eivät siis parantaneet tuloksia.
Hyttysansahifistelijät päättelivät, että Superhyttyskarkottimen tuuletin puskee lisätyn hiilidioksidin laitteesta poispäin, joten se ei toimi houkuttimena. Tämän takia verenimijöitä ei päätynyt enempää loukutettavaksi.
Koska sitkeät testaajat toivoivat pääsevänsä nukkumaan ilman häiritsevää itikan ininää, he virittivät laitetta vielä kertaalleen.
– Avasimme Karkottimen, irrotimme siitä tuulettimen johdon ja kasasimme laitteen uudelleen, Pulkkinen kertoo.
Kolmas kaksituntinen testijakso tuotti todellisen pettymyksen, sillä jakson aikana ei saatu ainoatakaan hyttystä hengiltä. Pulkkinen ja Brown joutuivatkin toteamaan, että yllättäen nimenomaan Superhyttyskarkottimen tuulettimesta tuleva liike näyttäisi houkuttelevan hyttysiä paikalle parhaiten.
Pettynyt kaksikko ei suostu julistamaan kumpaakaan laitetta testivoittajaksi. Eli suosituksia ei testaajilta irtoa. Yksi selkeä johtopäätös oli tutkimuksista kuitenkin vedettävissä: tupaa ei missään nimessä kannata houkutella täyteen hyttysiä.
Lue Moskiittokillerin ja Superhyttyskarkottimen tekniikasta
kertova juttu ”Eroon ötököistä” Kesäinssistä.
Teksti: Minna Virolainen, Insinööriliitto
Kuvat: Martti Pulkkinen
