Petteri Mäkelä kävi tuulivoimapuistossa Porin Tahkoluodon Kallioholmassa.
Tuulivoiman tuotanto on tullut kannattavaksi ilman tukiakin.
Insinööri-lehti

Tuulivoimalat työntyvät merelle

Tuotantokustannusten madaltuminen ja teknologian kehittyminen tuo merituulivoimaa Suomeen.

Merellä tuulee esteettä, mikä tekee siitä houkuttelevan alustan tuulivoimapuistoille. Ne voivat tuottaa sähköä enemmän kuin maalle rakennettavat voimalat.

– Eron näkee Tahkoluodon tuulipuiston sisälläkin. Uloimmat turbiinit tuottavat paremmin kuin sisempänä olevat, vertaa tuulivoimayhtiö Hyötytuulen ympäristöinsinööri Petteri Mäkelä.

Hyötytuuli suunnittelee tuulivoimapuistoja Poriin, Raaheen ja Siikajoelle. Porin edustalle on suunnitteilla jatkoa olemassa olevalle Tahkoluodon meripuistolle.

– Yksi asia, mikä tekee merihankkeista poikkeuksellisia, on se, että Suomessa merialue jäätyy. Sellaista ei tapahdu missään muualla, missä on merituulivoimaa, Mäkelä korostaa.

Kotimaan toistaiseksi ainoa merituulivoimapuisto sijaitsee Porin Tahkoluodossa. Siellä toimii myös ainutlaatuinen tutkajärjestelmä, joka pysäyttää automaattisesti turbiinit, jos tietyt linnut lentävät voimalaa kohti määrättynä aikana.

Hyötytuulella on toiminnassa 62 tuuliturbiinia, joiden tuotantokapasiteetti on yhteensä 180 megawattia. Rakennuslupa on 49 turbiinille. Kaikki rakennetaan arviolta kolmessa neljässä vuodessa, ja niiden tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 250 megawattia.

– Tämä on niin nopeasti kehittyvä ala, että joka toinen vuosi tulee uusi entistä tehokkaampi turbiinimalli, Mäkelä kertoo.

Hyötytuuli on hakenut tuotantotukea kolmelle tuulivoimapuistolle vuodenvaihteessa päättyneessä kilpailutuksessa. Sen tuloksia ei ole vielä julkaistu.

– Meillä ei ole yhtään hanketta, joka riippuisi maksettavista tuista, mutta ne voivat vaikuttaa toteutuksen aikatauluun.

Ulkoilu kuuluu työhön

Mäkelän työ sisältää paljon liikkumista. Puolet työajasta hän käy maastossa esimerkiksi tarkastamassa rakennuspaikkoja ja suunnittelemassa melumittareiden asennuksia. Hän tapaa myös paljon viranomaisia ja maanomistajia.

Ulkoilu sopii Mäkelälle, sillä hän toimi ennen luontokartoittajana ja teki muun muassa tuulivoimakaavoituksia ja ympäristövaikutusarviointeja.

– Harrastan lintujen katselua, ja ajattelin, että työ ja harrastukset olivat liian lähellä toisiaan. Luonto- ja ympäristöihmisenä tämä työ on aika kiva, Mäkelä sanoo.

Ympäristö- ja energiatekniikan insinööriksi Mäkelä valmistui Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuonna 2015. Uusiutuvan energian pariin Hyötytuuleen hän pestautui pian valmistumisensa jälkeen.

– Ilmastonmuutos on oikea asia, ja tuntuu, että teen täällä jotakin hyödyllistä, Mäkelä tuumii.

Mäkelän työpaikka sijaitsee Porin Mäntyluodossa satama-alueen kupeessa. Hyötytuulessa on töissä noin 25 työntekijää, ja määrä kasvaa. Toissa vuoden kesän rakennustöissä oli 200 työntekijää. Yrityksellä on tuulivoimapuistoja kaksi Porissa, kolme Raahessa ja yksi Kalajoella.

Tuotanto kasvoi rakentamatta

Yksikään tuulivoimayhtiö ei rakentanut Suomeen viime vuonna uusia tuulivoimaloita, mutta tuulivoiman vuosituotanto kasvoi yli 20 prosenttia 5,8 terawattituntiin. Suomen sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla noin seitsemän prosenttia ja sähköntuotannosta noin yhdeksän prosenttia.

Kasvun syynä oli rytinällä vuoden 2017 lopussa sähköntuotannon aloittaneet voimalat. Tuotannon piti alkaa vanhan vuoden puolella, jotta yritykset saivat syöttötariffin muodossa tukea sähköntuotantoon. Viime vuodesta alkaen uusia syöttötariffeja ei ole enää myönnetty.

– Viime kesän jälkeen on julkaistu yhdeksän hanketta, jotka rakennetaan ilman valtion tukea. Muutos on dramaattinen, koska teknologia on harpannut eteenpäin ja tuotantokustannukset ovat laskeneet, sanoo Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoiman tuotannon kustannukset ovat saavuttaneet ainakin näissä tapauksissa markkinahinnan. Ilman tukea aloitetut hankkeet valmistuvat tänä vuonna. Hankkeiden yhteisteho on 340 megawattia.

Tänä vuonna uusiutuville energiamuodoille on tulossa uudenlainen teknologianeutraali tuotantotuki. Siinä myönnetään preemio kilpailutuksen perusteella niille, jotka tekevät halvimman tarjouksen. Jos markkinahinta nousee oletetusta, preemiota ei makseta.

– Kun hankkeita on rakenteilla jo ilman tukeakin, voidaan olettaa, että uusi tuki tulee edullisemmaksi kuin vanha tukijärjestelmä, Mikkonen arvioi.

Tuulivoiman tuottajat odottavat, että seuraavan hallituksen ohjelma kiristäisi Suomen päästövähennystavoitteita. Uusiutuvan energian tuet tai fossiilisen energian sanktiot lisäisivät tuulivoiman tuotantoa. Suuret sähkön käyttäjät tekevät tuulivoimainvestointeja tuista välittämättä. Esimerkiksi tänä vuonna valmistuvista tuulipuistoista valtaosa on Googlen ja Ikean tilaamia.

Suomen tuulivoimahankkeisiin voi tutustua kartalta.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Petteri Mäkelä ja WPD Windmanager Scandinavia