Dosentti Frank Martela ja ekonomisti Jussi Ahokas ehdottavat Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan analyysissä säännöllistä kyselyä kansalaisten hyvinvoinnista. Kokemuksia kysyttäisiin kuukausittain systemaattisella satunnaisotanalla.
Hyvinvointimittari olisi median, tutkijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen käytettävissä. Näin he saisivat tietoa poliittisten päätösten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin.
Mittarin avulla tiedetään, kuinka tehokkaasti erilaiset poliittiset toimet johtavat hyvinvoinnin kasvuun ja mitkä julkiset leikkaukset vähentävät vähiten hyvinvointia.
Martelan ja Ahokkaan ehdottama kyselypatteristo noudattelee OECD:n suosituksia, jotka mittaisivat yleistä elämäntyytyväisyyttä, myönteisiä tunteita, kielteisiä tunteita ja psykologista toimintakykyä.
Kyselyyn tutkijat lisäisivät myös kysymyksiä tulevaisuususkosta, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja merkityksellisyyden kokemuksesta.
Mittarit keskittyvät rakenteisiin
Nykyään hyvinvointia arvioidaan epäsuorasti talouden mittareilla, kuten bruttokansantuotteella ja työllisyysasteella. Ilman suoria mittareita ei saada kuitenkaan tarkkaa tietoa, miten sulavasti bkt:n kasvu kääntyy hyvinvoinniksi.
Toistaiseksi hyvinvointia ei mitata Suomessa standardoidusti, toisin kuin taloudellisia suureita. Tämä vaikeuttaa yhteiskunnallisten kipupisteiden löytämistä.
Kansainvälinen konsensus jaottelee yhteiskunnallisen kehityksen mittarit kolmeen teemaan: talouteen, ympäristöön ja inhimilliseen ulottuvuuteen. Tarkat indikaattorivalinnat vaihtelevat maittain. Pohjoismaista Islannilla ja Ruotsilla on jo omat mittarinsa.
Taloudelliset mittarit sisältävät muun muassa bkt:een, työllisyys- ja työttömyysasteet ja budjettitasapainon. Ympäristömittareista tärkeimpiä ovat ilmastopäästöt ja luonnon monimuotoisuus. Inhimillisiin mittareihin kuuluvat luottamus, eriarvoisuus, turvallisuus, koulutus ja koettu hyvinvointi.
Eri mittareista kootaan avainindikaattorit, joita seuraamalla saadaan yksi hyvinvointia ilmaiseva indikaattori.
Suora kysymys paljastaa
Tutkijat painottavat, että koettua hyvinvointia mittaava indikaattori on tärkeä itsessään eikä vain osana kokonaisuutta. Vain tämä mittari mittaa onnellisuutta ja hyvinvointia suoraan ilman oletuksia siitä, millaiset yhteiskunnalliset rakenteet niihin mahdollisesti vaikuttavat.
Hyvinvointimittari reagoi muutoksiin nopeammin kuin monet muut indikaattorit. Siksi ongelmien havaitseminen ja niiden korjaaminen voivat nopeutua.
Poliitikot tekevät oletuksia kansalaisten mielialoista ja kuuntelevat äänestäjiensä ajatuksia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ilman luotettavaa mittaria poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavat eniten ne, jotka ovat äänekkäimpiä oikeissa välineissä. Suora kysely tuottaa luotettavampaa tietoa.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Barbro Wickström /Mostphotos
