Puolustusvoimat valmistelee miljardien eurojen investointeja. Ammattiyhdistysliike vaati Puolustusvälineseminaarissa eilen, että ne hyödyttävät myös suomalaisen teollisuuden työntekijöitä.
Ilmavoimat tarvitsee uusia hävittäjiä vanhenevien Hornetien tilalle. Hankintapäätös tehdään vuonna 2021. Kustannusarvio on tällä hetkellä 7–10 miljardia euroa.
Merivoimat hankkii uusia laivoja vanhenevien tilalle. Neljän uuden taistelualuksen hankintapäätös tehdään ensi vuonna. Tilauksen arvo on miljardiluokkaa.
– Me teemme koko itsenäisyytemme ajan suurimman investoinnin puolustuksemme parantamiseksi, sanoi kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.
Laivat voidaan tehdä kotimaassa, mutta ainakin hävittäjät on ostettava ulkomailta. Hankinnoissa voidaan silti hyödyntää kotimaista teollisuutta, ja tämä on ammattiyhdistysliikkeen tavoite.
– Ala on hyvin protektionistinen, joten yritysten pitää pärjätä ensin kotimaassaan ennen kuin ne voivat pärjätä ulkomailla, sanoi Metallityöväen liiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Huoltovarmuus turvataan
Suomi pärjää pitkälti omillaan myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi ruuti ja ammukset valmistetaan sekä alukset ja hävittäjät huolletaan kotimaassa.
– Myös tulevat hankinnat hoidetaan niin, että kotimaisen teollisuuden osaaminen ja kyky varmistetaan, sanoi kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari.
Kari nosti esimerkiksi Hornetien hankinnan 1990-luvulla. Silloin sovittiin, että kokoonpano ja huolto tehdään Suomessa.
– Tämä on toivottava tilanne myös tulevaisuudessa, Kari sanoi.
Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo uskalsi kuitenkin toppuutella omassa puheenvuorossaan.
– Tulevan sukupolven hävittäjät ja tulevaisuuden hävittäjät ovat eri asioita. Ei kannata verrata niitä suoraan toisiinsa, hän sanoi.
Tervettä itsekkyyttä
EU-lainsäädäntö kieltää suosimasta hankinnoissa kotimaista teollisuutta. Jos tarjouspyyntöihin laitetaan kotimaisen teollisuuden kannalta edullisia ehtoja, ne pitää pystyä perustelemaan. Kotimainen työ on Karin mukaan joka tapauksessa maanpuolustuksen kannalta turvallinen ratkaisu.
– Kannustan terveeseen hämäläiseen itsekkyyteen: katsotaan asioita huoltovarmuuden näkökulmasta, Kari sanoi.
Kukaan seminaarin puhujista ei halunnut ottaa kantaa siihen, mikä hävittäjä Suomeen hankitaan. Kaikki korostivat sitä, että valituksi tulee se ratkaisu, joka on puolustuksen kannalta paras. Kanerva lisäsi, ettei vuosikymmeniä vaikuttavaa ratkaisua pidä tehdä poliittisin perustein.
Puolustus- ja ilmailuteollisuus työllistää Suomessa 6 300 henkeä. Alalla toimii yli sata yritystä, joista suurimpia ovat Patria, Millog ja Nammo. Vuonna 2015 teollisuudenalan liikevaihto oli 1,2 miljardia euroa, josta puoli miljardia tuli viennistä.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto
