Talous on ajautunut taantumaan, eikä kasvua ole näkyvissä vielä lähikuukausina. Esteitä kasvulle ei ole ainakaan Suomen kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta, sillä se on pysynyt vuosia ennallaan tai jopa parantunut, selviää Insinööriliiton ja Teollisuusliiton tänään julkaisemasta tilannekuvasta.
– Kilpailukykymme on kunnossa, joten tämän jälkeen on aika vähän, mitä voimme itse tehdä. Voimme enää odottaa, että maailmanmarkkinat piristyvät, Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri sanoo.
Edes tänä vuonna sovitut normaalia suuremmat palkankorotukset eivät ole heikentäneet maan kustannuskilpailukykyä verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihin.
Sen paremmin yritysten kannattavuus ei ole heikentynyt. Teollisuudessa kilpailukyky on parantunut vuodesta 2012 lähtien.
– Jos katsoo yritysten bruttoylijäämää, vuoden 2021 jälkeen yrityksiin on jäänyt huomattavasti enemmän rahaa kuin on siirtynyt palkkoihin, Hurri osoittaa.
Kriisit ovat vahvistaneet
Työnantajajärjestöt tuppaavat pelkäämään, että kriisit, heikot suhdanteet ja yritysten luottamusindikaattorit johtavat yritysten kannattavuuden heikkenemiseen. Viime vuosina yritysten kannattavuutta ovat uhanneet koronapandemia, toimitusvaikeudet, Ukrainan sota ja nyt taantuma.
– Mikään näistä kriiseistä ei ole romahduttanut yritysten kannattavuutta. Kriisien jälkeen kannattavuus on jopa parantunut, Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund summaa.
Vaikka taantuma on laskenut teollisuustuotantoa, se on laskenut koronaa edeltävän korkeasuhdanteen huipun tasolle eli on edelleen korkea.
Muualla palkat nousevat
Monissa muissa maissa palkankorotukset ovat olleet Suomea suurempia, ja 12 maan euroalueen palkat nousevat myös lähivuosina Suomea nopeammin.
Alkuvuodesta Suomessa sovittujen palkankorotusten niin sanottu yleinen linja oli karkeasti seitsemän prosenttia kahdessa vuodessa. Esimerkiksi Alankomaiden metalli- ja elektroniikkateollisuudessa vastaava korotus on 11 prosenttia, Itävallassa kymmenen ja Saksan metalli- ja elektroniikkateollisuudessa 8,5 prosenttia kertaeriä huomioimatta.
Työttömyyteen ei povata kovin suurta nousua taantumasta huolimatta. Yksi selittävä tekijä on kotimaan kansainvälisesti verrattuna harvinainen lomautusjärjestelmä, joka vähentää irtisanomisten tarvetta. Kun talous alkaa rullata jälleen, lomautetut saadaan nopeasti takaisin työhön.
– Lomautukset ovat positiivisempi ilmiö kuin työttömyyden kasvu, Hurri vertaa.
Ostovoima on romahtanut
Palkansaajien ostovoima on romahtanut vuonna 2021 kiihtyneen inflaation jälkeen. Ekonomistien mukaan ostovoimaa voidaan parantaa ilman, että yritysten kilpailukyky kärsii heikossa suhdanteessa. Yritykset ovat pystyneet siirtämään kohonneet kustannukset hintoihin, joten kannattavuus ei ole heikentynyt.
– Kilpailukykymme sallii ostovoiman parantamisen myös heikommassa taloustilanteessa, Eklund tiivistää.
Yritykset eivät ole myöskään maksaneet juuri yleiskorotuksia suurempia palkankorotuksia, vaikka paikallinen sopiminen on mahdollista. Reaalipalkat heikkenivät teollisuuden palkansaajilla viime vuonna 3,7 prosenttia, nimellisistä korotuksista huolimatta.
Palkansaajien on vaikea kiriä ostovoimaansa kiinni. Useissa työehtosopimuksissa on määritelty palkankorotukset ensi vuodelle. Työntekijät voivat parantaa palkkojaan myös pyytämällä henkilökohtaista palkankorotusta tai vaihtamalla työpaikkaa.
Työpaikan vaihtaminen onnistuu parhaiten silloin, kun työmarkkinoilla on kova kysyntä, mutta taantumassa mahdollisuudet heikkenevät. Yhden tavan ekonomisti vielä keksii parantaa ansioitaan:
– Yrityksen kannattavuuslukuja katsomalla voisi olla mahdollista perustella palkankorotusta, Hurri pohtii.
Taantumasta huolimatta joillakin aloilla on edelleen työvoimapulaa. Esimerkiksi Pohjois-Suomen teollisuudessa on runsaasti avoimia työpaikkoja.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
