Tahto ja innostus riittävät opiskelussa pitkälle

Riihimäkeläinen Jukka-Pekka Lepistö (53) aloitti ensimmäisten opiskelijoiden joukossa Hämeen ammattikorkeakoulussa liikennealan opinnot vuonna 2008. Opinnot veivät miehen mennessään: huhtikuussa 2017 Lepistö suoritti HAMK:ssa jo kolmannen tutkinnon.

Lepistöllä on taskussaan liikennealan amk-tutkinto vuodelta 2012. Insinööri (AMK) tutkinnon jälkeen hän hakeutui heti suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa teknologiaosaamisen johtamisen ohjelmaan. Keväällä 2013 tutkinto oli suoritettu. Huhtikuussa 2017 oli toisen YAMK-tutkinnon vuoro.

Oman mausteensa Lepistön urakoinnille antaa se, että tutkinnot on tehty työn ohella ja ulkomailla asuessa. Hän sanoo olleensa motivoitunut ja innostunut opiskeluihin jo ensimmäisen tutkinnon aikoihin.

– Luin lentokentällä artikkelin alkavasta liikennealan koulutuksesta ja hetken mielijohteesta soitin silloiselle koulutuspäällikölle Jarno Tuimalalle. Myöhemmin mielijohde kasvoi koulutustarpeeksi. Halusin CV:heni uskottavuutta ja jo käytännössä osaamilleni asioille teoreettista taustaa, koko aikuisikänsä liikennealalla työskennellyt Lepistö kertoo.

Nälkä kasvoi syödessä

Lepistön mukaan aikuisena suoritetut jatko-opinnot ovat antaneet ennen kaikkea uskottavuutta ja varmuutta projektitehtävien hoitamiseen. Opiskelu on myös vastapainoa haastavalle työlle.

– Opiskelu aikuisiällä on innostavaa, antaa paljon ja sopii kaikille, hän vakuuttaa

Tänä keväänä Lepistö valmistui insinööriksi (YAMK) ensimmäisenä Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -ohjelmasta.

– Liikennealan YAMK minulla oli mielessäni alusta lähtien. Siitä oli tullut eräänlainen tahtotila, hän sanoo.

Lepistön mukaan liikennealan koulutus on pannut miettimään, miten arjen liikkuminen toteutetaan tulevaisuudessa Suomen kaltaisessa maassa. Välimatkat ovat pitkiä ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen kaikille kansalaisille on haasteellista.

– Ryhmätyöt ja niiden myötä syntyvät keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa ovat olleet antoisia ja ajatuksia herättäviä. Koulutuksen vahvuus on erilaisten näkökulmien saamisessa, innovoinnissa ja ideoinnissa.

Vaikeudet on voitettavissa

Päivätyön ohella haasteena opiskelulle Lepistölle on ollut aikaero. Hän on suorittanut kaikki tutkinnot ulkomailla toimiessaan kansainvälisessä liikennealan projektissa.

– Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat opiskelun pitkän matkan takaa. Toki tahtotila ja halu suorittaa tutkinto nopeasti ovat olleet eteenpäin vieviä tekijöitä, Lepistö sanoo.

Liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ovat aina kiinnostaneet Lepistöä. Opinnäytetyössään Lepistö tutki suistumisonnettomuuksia. Tutkimuksessa nousi esiin toimenpidesuosituksia suistumisonnettomuuksien liikennekuolemien vähentämiseksi.

– Suistumisonnettomuuksien suuri määrä yllätti. Tutkimusajanjaksolla niitä oli tapahtunut jopa kohtaamisonnettomuuksia enemmän, Lepistö kertoo.

Lepistön ja muiden asiaa tutkineiden mukaan teiden reunaympäristöjä voidaan helposti pehmentää poistamalla myötäämättömät esteet teiden turva-alueilta tai suojaamalla kohteet kaiteilla. Tien pientareiden leventämisellä ja luiskien loiventamisella voidaan estää ajoneuvon kaatuminen suistumisen yhteydessä.

Tulevaisuus on auki

Kolmen tutkinnon mies lopetti juuri urakanvalvontaprojektin DestiaFinnroadilla Georgiassa. Työt ovat kahden projektin välivaiheessa: Georgian jälkeen Lepistö on lähdössä Azerbaijaniin.

Tulevaisuus on vielä avoin sekä opintojen että myös työtehtävien suhteen.

– Koskaan ei voi tietää mitä mielenkiintoista tulee vastaan, joten suunnitelmat opintojen suhteen ovat avoinna, Lepistö sanoo.