Orimattilalaisessa tekoälyn ja robotiikan soveltamiseen keskittyvässä Jumping Horse Oy:ssä on kaikessa hiljaisuudessa kehitetty esteratsastukseen soveltuvaa robottihevosta. Ensimmäiset koeratsastukset on prototyypillä jo tehty ja Suomen huippuratsastajilta saatu palaute on ollut ylistävää.
– Haasteita kehitystyössä on toki ollut, niin kuin tämän tyyppisissä projekteissa aina, mutta ne on nyt selätetty. Ehkä hieman yllättäen suurimmat vaikeudet liittyivät robottihevosen kengitykseen, miten saada sepän käsityönä takoma rautakenkä toimimaan tekoälyn ohjaamana. Oikean balanssin löytyminen ei ollut läpihuutojuttu, kertoo projektista vastannut kehitysinsinööri Kari-Matti Tyvilä.
Kaiken takana on KOK
Projektin syntyhistoria on mielenkiintoinen. Tokion olympiakisoissa nykyaikaisen viisiottelun ympärillä syntyi skandaali, kun lajiin kuuluneessa esteratsastuksessa olympiakilpailija kohteli kaltoin ratsuaan.
Ratsastusta oltiin jo korvaamassa nykyaikaisessa viisiottelussa pyöräilyllä, mutta suomalaisen innovaation ansiosta päätökset voivat mennä uuteen harkintaan.
– Nykyaikaisen viisiottelun lajiliiton UIPM:n ratsastuskoordinaattori Hans-Hippo Grates oli viime kesänä meihin yhteydessä ja kysyi, voisimmeko yrittää kehittää lajia varten robottiratsun. Kaiken takana on kuitenkin Kansainvälinen olympiakomitea KOK, joka haluaa kynsin hampain säilyttää perinteisen lajin alkuperäisessä kuosissa, paljastaa Jumping Horse Oy:n toimitusjohtaja Pasi-Anssi Pylkönmäki.
Paljon hyötyjä
Robottiratsun kehitystyön aikana on käynyt ilmi innovaation suomat mahdollisuudet. Viimeisen päälle kehitetyn tekoälyn ansiosta samaan ratsuun on onnistuttu istuttamaan kaikkien maailman hevosrotujen ominaisuudet pienistä miniatyyrihevosista yli kaksimetriseen shirehevoseen saakka.
– Tämä on mullistavaa. Tämä tarkoittaa, että kilpailija ei ennen suoritusta tiedä, minkälaisella pollella hän on radalle lähdössä. Testeissä on nähty melkoisia temppuja, kun melkein puolitoistametrisiä esteitä on ylitetty vuoroin shetlanninponin, vuoroin jyllanninhevosen ominaisuuksilla, kertoo Suomen nykyaikaisen viisiottelun maajoukkueen päävalmentaja Taru Tiitiäinen.
Toistaiseksi robottiratsuja on valmistettu vain kaksi. Toimitusjohtaja Pylkönmäki ei usko, että konehevosesta on ainesta sarjavalmistukseen saakka.
– Ajatus on, että hevosta tehdään yrityksemme Hollolan pajalla juuri sen verran kuin lajin kilpailutoiminnan pyörittäminen vaatii, hän sanoo.
Kärhämä Hippoksen kanssa
Robottihevoset ovat krominvärisiä. Orimattilalaisyritys on kysynyt hevosurheilun ja -kasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippokselta, voisiko värin kromi (lyhenne krm.) lisätä rautiaan, ruunikon, kimon ja muiden jatkoksi hevosten värityslistalle.
Ypäjän hevosjalostuslaitoksella tutkijana työskentelevä robottigenetiikan tohtori, totologian dosentti Sini-Puna Juuri ei ole innostunut asiasta.
– Kone on kone ja hevonen on hevonen. Ei yksi tai kaksi robottihepoa vielä kesää tee, hän sanoo.
Samaa mieltä on Suomen Hippoksen hevosvärivaliokunnan valiokuntasihteeri Kauko-Aatos Vekseli.
– Totta kai valiokunta asian käsittelee, mutta en usko, että varsin konservatiiviseksi tiedetty hevosala on valmis lähtemään näin suureen modernisaatioon, hän sanoo.
Ratsurobotin työnimi on ollut Robo-Hepo. Jumping Horse Oy on päättänyt järjestää sen lopullisesta nimestä kilpailun. Ehdotuksia toivotaan lähetettävän 1. huhtikuuta 2022 klo 23.59 saakka osoitteeseen a-pila@ilry.fi.
Teksti: Jari Rauhamäki
Kuva: Juha Torsti
