Työehtosopimukset, joissa YTN on osapuolena, on nyt lähes kaikki solmittu. Jäljellä on enää muutamia yrityskohtaisia sopimuksia. Yleislinjana on, että palkkoja korotetaan 25 kuukauden aikana 3,3 prosenttia.
– Niissä oloissa, joissa elettiin maaliskuun alussa, korotuksen pitäisi kattaa olevassa oleva inflaatio, ehkä jopa parantaa ostovoimaa, sanoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Toinen iso asia on Hankamäen mukaan se, että uusissa työehtosopimuksissa poistuivat kilpailukykysopimukseen kuuluneet 24 palkatonta työtuntia.
– Ilmaisen työn teettäminen päättyy, siltä osin meidän tavoitteemme täyttyivät.
Sopimuksissa on kikyn perintönä kirjauksia, joiden mukaan työnantaja voi säännöllisen työajan päälle teettää 24 tuntia esimerkiksi henkilöstön koulutusta ja kehittämistä, mutta tärkeänä erona aiempaan on, että tästä ajasta tulee maksaa normaali palkka.
YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa nostaa sopimuskierroksen saavutuksista esiin myös luottamusmiesten aseman vahvistamisen:
– Oli periaatteellisesti merkittävää, että saimme useampaan sopimukseen luottamusmiehen ehdokasaikaisen irtisanomissuojan ja ulotettua suojaa myös varaluottamusmiehiin.
Kiistely hidasti sopimista
Koko kierrosta hidasti kiistely kilpailukykysopimuksen lisätunneista, joiden poistolle työnantajat laskivat kustannusvaikutuksen. Joulukuussa YTN järjesti teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla ylempien toimihenkilöiden työnseisaukset.
– Eihän tie sopimuksiin heti painostustoimien jälkeen auennut. Mutta isoin asia oli näyttää työnantajille, että ylemmät toimihenkilötkin pystyvät järjestämään lakon, sanoo neuvottelupäällikkö Oksa.
Puheenjohtaja Hankamäkikin uskoo lakkojen vauhdittaneen sopimusten syntyä luomalla työnantajille painetta. Hänen mukaansa on erikoista, että vaikka EK on hylännyt keskitetyt tuloratkaisut, se kuitenkin vahtii alakohtaisen sopimisen korotusprosentteja.
YTN pitää ongelmana sitä, että ylemmillä toimihenkilöillä ei kaikilla aloilla ole omaa työehtosopimusta. Niitä tavoitellaan tulevilla neuvottelukierroksilla. Henkilökohtainen palkkakehitys voi yksittäisillä ylemmillä toimihenkilöillä olla hyvä, mutta työehtosopimus takaisi kaikille ainakin jonkin suuruisen yleiskorotuksen.
Lomautukset nopeuttavat töiden käynnistämistä
Koronavirus on mullistanut muun yhteiskunnan ohella myös työmarkkinat. Moni ylempi toimihenkilökin joutuu jännittämään työsuhteensa kohtaloa.
– Kukaan ei vielä tiedä, mihin suuntaan tilanne kehittyy ja miten kauan se kestää, sanoo Hankamäki.
Työmarkkinakeskusjärjestöt reagoivat kriisiin sopimalla nopean toimenpidepaketin. Siihen kuuluu muun muassa yt-neuvottelujen keston ja lomautusten ilmoitusajan lyheneminen, mutta vastapainona työttömyysturvan parannuksia. Toimet kertovat Hankamäen ja Oksan mukaan suomalaisen työmarkkinajärjestelmän joustavuudesta, joka hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia.
– Lomautetut voivat palata nopeasti töihin, jos tilanne muuttuu, mutta uuden henkilöstön rekrytointi on hidasta ja kallista, perustelee Hankamäki.
Luottamusmies pohtii kirjausten merkitystä
Sopimusneuvottelujen takkuaminen näkyi syksyllä myös työpaikkatasolla, ylempiä toimihenkilöitä eri sopimusaloilla edustaville luottamusmiehille.
– Siinä vaiheessa, kun alettiin pohjustaa lakkovalmiutta, tuli myös hyvin infoa, vaikka meihin se ei vaikuttanut, kun ei oltu siinä lakkotalojen listassa, sanoo luottamusmies, Technical Support Specialist Sami Mäki-Rahkola Thermo Fisher Scientificilta.
Mäki-Rahkola on tyytyväinen kiky-päivien poistumisesta, mutta työnantajan mahdollisuus määrätä palkalliseen koulutukseen mietityttää Thermolla, joka noudattaa teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta.
– Ne uudet kirjaukset ovat vähän herättäneet keskustelua, että mitä ne meillä käytännössä tarkoittaisivat. Tästä ei ole vielä HR:n kanssa keskusteltu.
Teksti: Mikko Nikula
Kuva: Jari Rauhamäki
Artikkeli on YTN:n kiertoartikkeli.
