Euroopan komissio hyväksyi Reutersin mukaan viime viikolla Saksan 920 miljoonan euron kansallisen tuen Infineonin sirutehtaan rakentamiseksi Dresdeniin. Sirutehtaan rakennustyöt alkoivat jo vuonna 2023, mutta lisätuki auttaa laajentamaan tuotantolaitosta aina vuoteen 2031 asti.
Kaikkiaan komissio on korvamerkinnyt 15 miljardia euroa puolijohdeteollisuuden kehittämiseen vuoteen 2030 mennessä. EU hyväksyi vuonna 2023 sirusäädöksen, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa EU:n maailmanmarkkinaosuus puolijohteiden tuotannossa kymmenestä vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Sirutuotanto keskittyy Euroopassa erityissovelluksiin, kuten autoteollisuuteen. Infineonin investointi palvelee tehoelektroniikan valmistusta. Muita isoja tukien saajia uusien tuotantolaitosten rakentamiseen Euroopassa ovat ST Microelectronics, Globalfoundries, TSMC ja Intel.
Kotimaiset yritykset eivät ole keskittyneet Keski-Euroopan investointien tapaan massavalmistukseen, ja investoinnit ovat selvästi pienempiä.
– Ainakin toistaiseksi suomalaiset yritykset ovat pärjänneet maailmanmarkkinoilla erikoistumalla, tiivistää VTT:n mikroelektroniikan ja kvanttiteknologioiden tutkimusalueen johtaja Tauno Vähä-Heikkilä Insinööri-lehdelle.
Valmistus halutaan omien rajojen sisään
Puolijohteet olivat Spiegelin mukaan yhtenä Saksan viikonloppuna järjestettyjen liittopäivävaalien teemoista. Saksa haluaa siirtää Kaukoitään keskittynyttä teollisuutta omien rajojensa sisäpuolelle. Suurin osa valmistuksesta tapahtuu nykyään Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Singaporessa, Malesiassa ja Kiinassa.
EU pyrkii lisäämään sirutuotannon huoltovarmuutta, jotta korkean teknologian komponentteja pystytään valmistamaan Euroopassa. Toimitusketjut voivat katketa kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen, tullien tai tuontirajoitusten vuoksi. Sama riski koskee kotimaista teollisuutta.
– Ainakin toistaiseksi suurin osa kotimaisista yrityksistä ovat olleet riippuvaisia myös aasialaisista ja pohjois-amerikkalaisista toimittajista, Vähä-Heikkilä vahvistaa.
Omaa tuotantoaan ovat pyrkineet lisäämään muun muassa Yhdysvallat, Japani sekä Euroopassa Saksan lisäksi Hollanti. Yhdysvallat tuki oman sirutuotannon kasvattamista 40 miljardilla dollarilla edellisen presidentin aikana.
Mikrosiruja eli puolijohdemateriaalista valmistettuja elektronisia piirejä tarvitaan liki kaikilla aloilla: kodinkoneissa, autoissa, lentokoneissa, terveydenhoidon instrumenteissa ja yhteiskunnan infrastruktuurissa. Älypuhelin sisältää noin 160 sirua, hybridiauto jopa 3 500 erillistä sirua.
Ala kasvaa kotimaassa
Kotimainen puolijohdeteollisuus on keskittynyt erityispuolijohteisiin. Maassa toimivat muun muassa autoteollisuuden antureita valmistava Murata, piikiekkoja valmistava Okmetic ja ohutkalvoja valmistava Picosun. Niiden lisäksi maassa on MEMS- eli mikrosysteemikomponenttien valmistusta, fotoniikkaa ja kvanttiteknologiaa.
Suomen valtion ja EU:n tukia on käytetty noin sadan miljoonan euron verran VTT:n hallinnoimaan Kvanttinovan yhteiskäyttöiseen pilottilinjaan ja Tampereen yliopiston Sipfab-pilottilinjaan noin 40 miljoonaa euroa. Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän strategia on kasvattaa toimialan työpaikkojen määrä 5 000 työntekijästä 20 000:een ja liikevaihto 1,6 miljardista eurosta 5–6:een kymmenessä vuodessa.
– Valmistuksen lisäksi Suomen vahvuutena on myös maailmanluokan tasolla kova sirujen suunnitteluosaaminen, josta tärkeimpänä yrityksenä on Nokia, Vähä-Heikkilä sanoo.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: VTT
