Kansanedustaja Juha Sipilän (kesk) johtama työryhmä luovutti eilen hallitusohjelmaan kuuluvan kotimaista omistajuuden ohjelmaa koskevan raportin. Raportti luettelee keinoja, joilla kansalaiset saadaan lisäämään omistustaan kotimaisista yhtiöistä.
Avainasemassa on asenteiden muokkaaminen myönteiseksi sijoittamiselle. Viime vuoden alusta alkaen suomalaiset ovat voineet avata osakesäästötilejä, joita on tähän mennessä avattu jo lähes 200 000. Yhteensä lähes miljoona suomalaista omistaa osakkeita.
– Pidän realistisena, että määrä tuplaantuu kymmenessä vuodessa kahteen miljoonaan, Sipilä arvioi Insinööri-lehden haastattelussa.
Tavallinen kansalainen on nostettu ohjelmassa tärkeään asemaan, vaikka palkasta sivuun saatavat summat ovat pieniä.
– Suomalainen käyttää lottoon keskimäärin 500 euroa vuodessa. Jos lottoraha menisi osakesäästötilille, lopputulos olisi yksilön kannalta parempi.
– On toki elämäntilanteita, joissa ylimääräistä rahaa ei jää. Tämäkin korjaantuu, kun työllisyysaste saadaan nousemaan ja työn kautta tulotaso nousee, Sipilä lisää.
Yrittäjä haluaa työllistää kotimaassa
Ohjelma pohjautuu oletukseen, että kotimaiset omistajat saavat yritykset investoimaan kotimaahan. Tämä pitää työpaikat Suomessa ja lisää niitä entisestään.
– Meillä on hyviä esimerkkejä pitkäjänteisistä suomalaisista perheyrityksistä. Kun omistaja elää Suomessa, se vaikuttaa yrityksen sijoituspaikkapäätökseen.
Eilen teknologiayhtiö Uros ilmoitti siirtävänsä pääkonttorinsa Sveitsiin. Tämän Sipilä kuittaa sillä, että kotimaahan sijoittuminen edellyttää yhteiskunnalta ja investointiympäristöltä myös kilpailukykyä.
Sipilä korostaa lisäksi, että kotimaisen omistuksen kasvattaminen ei asetu ulkomaista pääomaa vastaan.
– Kotimainen ja ulkomainen pääoma tukevat toisiaan. Kun meillä on vahva kotimainen omistus, se houkuttelee tänne myös ulkomaista pääomaa.
Omistaminen vaatii osaamista
Ohjelma luettelee omistamisen vahvistamiseen keinoja myös julkiselle sektorille ja yrityksille. Ohjelmassa esitetään, että valtio voisi listata lisää omistamiaan yrityksiä pörssiin.
Osa ehdotetuista toimista tähtää osaamisen kasvattamiseen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. Kunnille esitetään vaatimusta, että kuntaomisteisen yhtiön hallituksessa pitäisi istua ainakin yksi jäsen, joka on suorittanut hallituksen jäsenen tutkinnon. Näin omistajat pystyvät ohjaamaan yrityksiä paremmin.
– Pääoma ei ole vain pääomaa, vaan sen mukana pitäisi tulla osaamista.
Raportti pitää talouden perustana yrittäjä- ja perheomisteista pk-yritysten joukkoa, joka investoi Suomeen ja menestyy vientimarkkinoilla. Esitetyt toimet pyrkivät helpottamaan kansainväliseen kasvuun tarvittavan rahoituksen saamista.
Hyvinvointi rahoitetaan velalla
Ohjelman taustalla on tilanne, että julkisia palveluita rahoitetaan velalla. Valtiovarainministeriön laskelmien perusteella bruttokansantuotteen tulee kasvaa seuraavat kymmenen vuotta kaksi prosenttia vuosittain, jotta nykyiset palvelut voidaan säilyttää. Ennustettu kasvu on vain noin yksi prosentti vuosittain.
– Pitäisi saada tuplakasvu siihen ennusteeseen nähden, ettemme rakenna hyvinvointiyhteiskuntaa velalla.
Sipilän mielestä kotitaloudet pystyvät vaikuttamaan työpaikkojen määrään sijoittamalla yrityksiin.
– Esimerkiksi Ruotsissa pörssin pienten yritysten First North -listalla on Suomeen nähden kymmenkertainen määrä yrityksiä, ja niihin sijoittavat erityisesti piensijoittajat. Tämä vaikuttaa välillisesti hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Eduskunta
