Työpöydällä seisova kone pyörittelee purkkeja ylösalaisin. Purkeissa on tuhkaa, betonia ja tiiltä sekä vettä. Ympäripyörittelevä ravistelijaa käytetään testissä, millaisia haitta-ainepitoisuuksia jätemateriaaleissa on ja paljonko niistä liukenisi ympäristöön.
Ravistelijaa esittelee Finnbuild-messuilla tutkija Akseli Lehtinen. Hän on tehnyt opinnäytetyönsä ravistelutestistä ja vastannut sen validointiprosessista Labrocilla.
– Haitta-ainepitoisuudet ja niiden liukenevuus vaikuttavat siihen, saako jätemateriaalia käyttää esimerkiksi maavallien rakentamiseen vai pitääkö se viedä kaatopaikalle. Mitä epäpuhtaampaa massa on, sitä kalliimmaksi se tulee materiaalin käsittelijälle.
Jätemateriaalia tutkitaan kaksivaiheisella ravistelulla. Ensimmäisessä kuuden tunnin ravistelussa näyte sekoitetaan kaksinkertaiseen määrään vettä. Sitten vesi suodatetaan pois, ja kiinto-aine sekoitetaan kahdeksankertaiseen vesimäärään ja pyöritetään 18 tuntia. Suodoksista tutkitaan niihin liuennetteet haitta-aineet.
Suodoksista mitataan muun muassa liukoisia raskasmetalleja, anioneja, liuenneita orgaanisia hiiliyhdisteitä, fenoleita ja liuenneiden aineiden kokonaismääriä. Mitattavat asiat riippuvat siitä, minkä asetuksen mukaisesti tutkimus tehdään.
Lehtisellä on ravistelutestin lisäksi menetelmävastaavuus PH-määrityksissä. Hän on mukana kehittämässä yhtiölle myös muita lisäanalyysimenetelmiä, joihin hän saa aikanaan vastaavuuden.
– Kun olen insinööri, haluan tehdä muutakin kuin rutiinianalytiikkaa.
Asetukset vaikuttavat
Maa-ainesten mittauksia säädellään pääosin kolmella asetuksella. Mara-asetus säätelee eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa ilman rakennuslupaa. Kaatopaikkakelpoisuusasetus säätelee sitä, milloin kaatopaikalle tuotava jäte on käsitelty riittävästi ennen vastaanottoa. EEJ-asetus säätelee käytetyn betonin luokittelua jätteeksi.
Mittauksia tilaavat muun muassa suunnittelutoimistot, purkuyritykset ja jätekeskukset.
Lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä tiukennuksia ympäristövaikutusten selvittämiseen. Silti Labroc arvioi, että liiketoiminta kasvaa tasaisesti, kuten edellisinä vuosina.
– Asiakasyritykset haluavat tutkia entistä tarkemmin, mitä haitta-aineita niiden maamassoissa on, Lehtinen selittää.
– Haitta-aineiden tutkimus kasvaa pelkästään sillä, jos jo annettuja asetuksia noudatetaan. Eli maankäyttäjillä on vielä paljon tekemistä siinä, että kaikki säännöksissä määrätty työ tulisi tehtyä, varatoimitusjohtaja Heikki Knuutila lisää.
Oululaisella Labrocilla on vajaat 90 työntekijää, joista insinöörejä on karkeasti puolet. Knuutila arvelee työntekijämäärän kasvavan hiljalleen.
Haitta-aineiden pitoisuudet ovat tärkeää tietoa yrityksille, jotka tekevät päätöksiä maamassojen käytöstä.
– Pohjimmiltaan tutkittu tieto varmistaa, etteivät työntekijät altistu vaaroille, asukkaat joudu epäterveelliseen ympäristöön ja että olemassa olevat rakenteet ovat kunnossa, Knuutila kertoo.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola