Eduskuntaryhmien puheenjohtajista SDP:n Antti Lindtman, perussuomalaisten Ville Tavio ja kokoomuksen Kai Mykkänen sekä keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen vastasivat Insinööriliiton yhteiskunnallisiin tavoitteisiin edustajakokouksessa tänään.
Poliitikot avasivat ajatuksia työllisyyden parantamisesta, työehtosopimusten yleissitovuudesta, tutkimus- ja kehitysmenoista ja koulutusmääristä.
Oppositio pettyi työllisyystoimiin
Työllisyys on heikkenemässä. Tilannetta pahentavat koronaviruspandemian vaikutukset. Demarien ja keskustan edustajat puolustivat hallituksen politiikkaa, jonka tavoitteena on synnyttää 10 000 uutta työpaikkaa. Yksi näistä oli ikääntyneiden työllisyyttä alentavien rakenteiden poistaminen.
– Suomessa on ikärasistiset työmarkkinat muihin maihin verrattuna. Tästä toivon, että päästään työmarkkinoilla eroon, keskustan Petri Honkonen avasi.
Oppositio piti keinovalikoimaa laihana.
Hallituksen työllisyysastetavoite on 75 prosenttia. Uskoa sen saavuttamiseen koronaviruspandemian aikana ei uskonut kunnolla kukaan panelisti.
Kokoomuksen Kai Mykkänen ei näe heikon työllisyyden syynä niinkään taloudellista suhdannetta kuin työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia. Samalla linjalla oli perussuomalaiset.
– Vaadimme talousliberaalimpaa politiikkaa. Jos vain jatketaan verottamisen ja byrokratian tiellä, en usko, että tulee lisää työpaikkoja, perussuomalaisten Ville Tavio sanoi.
Työttömyysturvan porrastaminen on yksi Insinööriliiton ehdottama malli, jolla voitaisiin kannustaa työttömiä työllistymään. Insinööriliitto on ehdottanut kustannusneutraalia mallia, jossa ansiosidonnainen työttömyysturva olisi alussa korkeampi ja lopussa matalampi kuin nykyään. Poliitikot suhtautuivat tavoitteeseen myötäsukaisesti demareita lukuun ottamatta.
– Kyllä siitä julma malli tulee, jos se pitää tehdä kustannusneutraalisti, Lindtman summasi.
Yleissitovuus herätti erimielisyyksiä
Metsäteollisuus ry irtaantui tänä vuonna työehtosopimusten tekemisestä ja siirsi neuvottelemisen yrityksiin. Puolueiden näkemykset työehtosopimusten yleissitovuudesta vaihtelivat.
Keskustan Petri Honkonen piti paikallista sopimista välttämättömänä talouskehityksen kannalta muttei eritellyt tarkemmin keskustan näkemystä paikallisen sopimisen mallista.
– Jos työnantaja ja työntekijät haluavat sopia yhdessä työehdoista eivätkä saa, se on turhaa byrokratiaa, perussuomalaisten Tavio sanoi.
Demarit puolustavat ammattiliittojen asemaa työehtosopimusten tekemisessä. Mahdollisimman laajat sopimukset pitävät Lindtmanin mukaan yllä valtakunnan huoltovarmuutta ja vakautta.
– Meillä on paljon aloja, kuten insinöörien alat, joiden työehtosopimuksissa mahdollistetaan hyvin kattavasti paikallinen sopiminen. Paras asetelma on, kun neuvotteluasemat ovat tasapuoliset, demareiden Antti Lindtman sanoi.
Kokoomuksen Mykkänen tarttui Lindtmanin ajatuksiin kritisoimalla nykytilannetta. Hänen mukaansa noin 90 prosentissa yrityksistä ei ole luottamushenkilöä, ja iso osa yrityksistä on villejä eli järjestäytymättömiä.
– En pysty rehellisesti väittämään, että koskaan enemmistö työnantajista olisi järjestäytynyt ja kaikissa yrityksissä olisi luottamusmiesjärjestelmä, Mykkänen sanoi.
Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvavat
Puolueet ovat yksimielisiä Insinööriliiton tavoitteen kanssa, että tutkimus- ja kehityspanoksia pitää kasvattaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitusohjelmassa tavoite häämöttää vasta vuoteen 2030 mennessä, ja perusrahoitus nousee hiljalleen.
Oppositiossa oleva kokoomus esittää nykyiseen budjettiin sadan miljoonan euron lisäpanostuksia tki-rahoitukseen vuosittain.
– Se on yksi ratkaisevimmista keinoista, joilla saadaan Suomen teollisuus nousuun ja lisää työpaikkoja, Mykkänen sanoi.
Perussuomalaisten Ville Tavio lisäisi julkisten tki-investointien sijaan kannusteita yrityksille kasvattaa t&k-panoksiaan.
– Yrityksissä on suurempi motivaatio tehdä innovaatioita kuin korkeakoulu- ja yliopistomaailmassa. Yrityksissä tehdään niitä innovaatioita, joita oikeasti tarvitaan, eikä mitään naistutkimusta, perussuomalaisten Tavio sanoi.
Perussuomalaiset pyrkivät yritystoiminnan kannustamiseen Viron veromallilla. Siinä yritykset vapautetaan yhteisöverosta, jos ne tekevät investointeja.
Korkeakoulut kärsivät opintojen keskeyttämisestä
Korkeakoulut ovat kasvattamassa insinööriopintojen aloituspaikkojen määrää, vaikka suuri osa opinnot aloittavista ei valmistu ainakaan ajallaan. Insinööriliitto esittää, että aloituspaikkojen sijaan panostettaisiin opintojen loppuun suorittamiseen.
Hallituspuolueet puolustivat aloituspaikkojen kasvua sillä, että suomalaisten osaamista tulee vahvistaa. Keskustan Petri Honkonen piti aloituspaikkojen määrää yhtenä keinona tavoitteessa.
– Koulutusvaatimukset kasvavat vuosi vuodelta, ja ne ovat yhteydessä talouskasvuun. Miten tähän päästään, siinä koulutuksen läpäisyprosentti on oikea kysymys, demareiden Antti Lindtman sanoi.
Perussuomalaisten Tavio ei pitänyt koulutuksen määrää vaan laatua tärkeänä tekijänä. Kokoomuksen Mykkänen piti tutkintojen suorittamista tavoiteajassa sivuseikkana.
– Pitäisi ennemmin huolehtia siitä, että jos viiden vuoden työkokemuksen jälkeen haluaa suorittaa tutkintonsa loppuun, se olisi nykyistä helpompaa tehdä työn ohessa, Mykkänen sanoi.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
