Keski-Suomessa päättyy vuodenvaihteessa valmennuspalvelu, jossa on tarjottu apua työn perässä muuttoa harkitseville perheille. Ely-keskuksen hankkimaan Työstä työhön -palveluun on tullut asiakkaaksi henkilöitä, joiden puoliso on saanut työtarjouksen Keski-Suomesta. Kun toiselle puolisolle on löytynyt lähistöltä oman alan tehtäviä, perheen on kannattanut muuttaa.
Kolme vuotta jatkunut palvelu on päättymässä, eikä sitä jatketa. Palvelua hallinnoineen Keski-Suomen te- toimiston mukaan palvelu on ollut vähäisellä käytöllä kiitoksista huolimatta.
– Asiakkailta saadut palautteet ovat olleet hyviä, kertoo Keski-Suomen te-toimiston valmennuspalvelujen asiantuntija Piia Toikko.
Suomessa on paikoittain pulaa ja paikoittain ylitarjontaa tietyistä osaajista. Työmarkkinat tasoittuisivat, jos ihmiset muuttaisivat töiden perässä paikkakunnille, joilla osaamista vastaavaa työtä on tarjolla.
– Uskoisin, että tämän tyyppinen palvelu olisi hyödynnettävissä jollakin tavalla kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa, Toikko tuumii.
Palvelu on valtakunnallisesti lähes ainutlaatuinen. Vastaavanlaista palvelua on kokeiltu Pohjois-Karjalassa.
Muuttoliike kaipaa piristystä
Työstä työhön -palvelun toteuttaneen valmennusyritys Spring Housen liiketoimintajohtaja Anna-Kaisa Koivikko uskoo, että valmennuspalvelu kannattaisi laajentaa valtakunnalliseksi.
– Työvoiman liikkuvuuteen ja korkeakoulutettujen työntekijöiden nopeaan työllistymiseen tarvitaan henkilökohtaista uravalmentajan tukea, Koivikko perustelee.
Valmennus on auttanut sekä Keski-Suomeen muuttaneita että muuttoa harkitsevia. Joukossa on ollut työttömiä ja työpaikan vaihtoa harkitsevia. Jos esimerkiksi puolison perässä muuttoa valmisteleva on saanut seudulta valmennuksen kautta työpaikan, tämä on saattanut tehdä suunnitelmasta totta.
– Työttömyysjaksot vältetään niin muuttajalla kuin hänen puolisollaankin. Palvelun kautta on mahdollista saada Keski-Suomen alueelle työntekijöitä. Tämä tuottaa alueelle lisää veronmaksajia sekä elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa, Koivikko ynnää.
Asiakkaita tuli vähän
Palvelussa asiakas saa henkilökohtaista ohjausta valmentajalta. Palvelu koostuu alkukartoituksesta ja tapaamisista, jotka voidaan hoitaa kasvotusten tai muilla yhteydenottotavoilla.
Valmennukseen on tullut noin kymmenen asiakasta vuodessa, vaikka paikkoja on ollut 40 henkilölle vuodessa. Heistä Koivikko arvioi noin viidesosan olevan insinööritaustaisia työnhakijoita. Insinöörit toki saavat alakohtaista uravalmennusta Insinööriliiton urapalveluista.
Työstä työhön -palvelua on markkinoitu vain Jyväskylän seudulla, vaikka muuttajia kannattaisi houkutella myös ympäröivistä maakunnista. Jyväskylässä työvoimaa vetävät etenkin it-ala, teknologiateollisuus ja terveydenhoito.
– Lieneekö syynä palvelun uutuus ja siitä johtuva heikko tunnettuus, ettei palvelua ole voitu toteuttaa täysimääräisesti, Koivikko arvelee.
Hyödyt jäävät pimentoon
Valmennuksen hyötyjä ei ole juuri voitu mitata, koska valmennettavat eivät ole velvollisia ilmoittamaan työllistymisestään. Tilastollisesti aineisto olisi muutenkin liian pieni.
Koivikon kokemuksen perusteella valmennuksen kahden kuukauden enimmäiskesto on joka tapauksessa korkeakoulutetulle työssä käyvälle liian lyhyt. Työpaikkojen etsintä, työhakemusten tekeminen, paikan vastaanottaminen ja irtisanoutuminen edellisestä työstä vie enemmän aikaa. Koivikko suosittelee palvelun kestoksi kuutta kuukautta.
Keski-Suomi houkuttelee uusia asukkaita työpaikkojen lisäksi muilla tekijöillä. Valmennukseen osallistuneiden mukaan muuttoa helpottaa, jos alueella asuu valmiiksi tuttuja. Heiltä kuulee vilpittömiä kommentteja asuinympäristöstä.
– Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki, jossa on hyvät harrastusmahdollisuudet sekä upea luonto.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Gudellaphoto/Mostphotos
