Porilainen voisi inttää kaupunginhallituksen kokoushuoneessa istuvan Juha Kantolan olevan vallan väärässä paikassa. Keski-Suomesta vaimon kotiseudulle Porin Söörmarkkuun muuttanut Kantola on valittu kaupunginvaltuustoon keskustan listoilta, on kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja pyrkii vielä eduskuntaankin.
39-vuotiaalle Kantolalle eduskuntavaalit ovat jo toiset. Vuoden 2015 yritys toi Satakunnan vaalipiirissä ensikertalaiselle mukavan noin 800 äänen saaliin. Nyt keskustan ehdokkaita kuumottaa puolueen kahden istuvan kansanedustajan luopuminen manner-Suomen toiseksi pienimmässä vaalipiirissä.
– Mielenkiintoinen tilanne tosiaan, Kantola toteaa vaaliasetelmasta rauhalliseen tyyliin.
Hän kertoo lähteneensä politiikkaan mukaan, kun kerran kysyttiin. Asiat ja halu vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin kiinnostivat. Lapsiperheet, työllisyys ja työn kautta tuttu kaavoitus- ja maankäyttö ovat tärkeyslistalla ylimpänä Maanmittauslaitoksella työskentelevälle Kantolalle.
Jokainen tekee omat valintansa
Kantola on neljän lapsen isä. Hänen mielestään syntyvyyden lasku ja ikäluokkien pieneneminen ovat maalle iso tulevaisuuden kysymys.
– Ihmiset ja perheet tekevät totta kai omat valintansa, mutta ilman uskallusta ja rohkeutta emme saa käännettä aikaan. Perhevapaauudistus ei voi olla kustannusneutraali, lapsen etu ei saa unohtua, työn ja perheen yhteensovittamisessa myös isiä on kannustettava kantamaan oma osansa, Kantola sanoo.
Hänen mielestään on vaikea nähdä, että yhtälöön löytyisi nopeita ratkaisuja. Kantola kertoo itse tulleensa isäksi noin kolmekymppisenä.
– Tämän päivän todellisuutta nuorille on pohtia ja laittaa rinnakkain oma työura sekä perhe ja lapset. Valinta on jokaisen oma, mutta minä olisin valmis kannustinpuolella rohkeisiinkin ratkaisuihin. Ja työelämää on edelleen kehitettävä niin, että työura on sovitettavissa perheen kulloisiinkin tarpeisiin, Kantola sanoo.
Työpaikat eivät synny tyhjästä
Kantolan mukaan seuraavan vaalikauden yksi haaste on pitää talous- ja työllisyyskehitys nousu-uralla. Hän kaipaa työllisyysasteen nostoa etenkin osatyökykyisten osalta.
– Luvut ovat helppoja käsitellä ja ymmärtää, mutta työ ja työllisyys ei ole vain taloudellinen vaan myös inhimillinen kysymys. Taloudessa ei ole taikatemppuja, työpaikkoja ei noin vain synnytetä ulkopuolelta. Yrityksille on edelleen luotava uskoa investointien ja uusien työpaikkojen luomiseen, Kantola painottaa.
Hän muistuttaa, että työllisyysasteen nousun vaikutukset ovat laajoja. Politiikassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
– Joku näkee työllisyyden paranemisen ennen muuta taloudellisena kysymyksenä, mutta korostan myös sen inhimillistä merkitystä. Työllisyysasteen nostaminen on tulevaisuudessa vielä haastavampaa. On huolehdittava siitä, että työssä jaksetaan entistä paremmin myös ikähaarukan yläpäässä, Kantola sanoo.
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
Katso muita Insinööriliiton jäsenkunnan eduskuntavaaliehdokkaita