Lassi Kaivosoja tuo robotteja keramiikan tuotantoon.
Insinööri-lehti tekniikka

Pentikin tuotanto huokuu eksotiikkaa

Posiolla sijaitsevan, maailman pohjoisimman keramiikkatehtaan ensimmäinen insinööri automatisoi valmistuslinjoja.

Suurilla tehtailla on mittakaavaetua, jota pienillä ei ole. Posiolla toimivalla keramiikkatehtaalla, Pentikillä, ei ole massatuotantoa takaamassa kannattavuutta. Sen sijaan täällä vahvuutena on pienuus.

– Jos ajatellaan vaikka Villeroy&Bochia, sillä on valtavaa massatuotantoa. Me teemme päivässä yhdellä koneella noin 800 astiaa. Tuotteiden sarjakoko voi olla sata, tuhat tai kymmenentuhatta kappaletta, sanoo kehityspäällikkö Lassi Kaivosoja.

Pentikin tehdas täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Tuotannossa on yhä monia työvaiheita, jotka tehdään käsin. Kaivosoja on yrityksen ensimmäinen ja toistaiseksi ainut insinööri, joka automatisoi tuotantoa.

– Tehtaalla on raskaita työvaiheita, ja niitä on korvattu roboteilla. Työntekijät pystyvät keskittymään kevyempään hommaan, kuten laadunvalvontaan, ja käyttämään enemmän aivojaan, ettei työ ole monotonista, hän kuvailee.

Tehtaan koneet ovat kaikki ainutlaatuisia. Suurimman osan niistä on valmistanut Lippert varta vasten Pentikiä varten. Monet työkalut ja kaikki muotit on valmistettu itse.

Ergonomia paranee

Posion kunnan väestöennuste povaa laskua, ja työvoimasta on kunnassa pulaa. Pentikin keramiikkatehdas pyrkii helpottamaan nykyisten noin 30 työntekijän jaksamista töissä.

– Tarkoitus on, että työ olisi ergonomista ja meillä olisi mukava olla töissä. Siinä auttavat kollaboratiiviset robotit, Kaivosoja sanoo.

Tehtaalla on jo käytössä liikuteltava robottisolu, joka muovaa lautasia. Robotti on sijoitettu tällä hetkellä niin, että se palvelee kahta tuotantolinjaa.

– Henkilökohtainen tavoitteeni on saada se kolmeen paikkaan käytettäväksi, jolloin saadaan robotin takaisinmaksuaikaa lyhennettyä, Kaivosoja sanoo.

– Kun teen kehitystyötä, näen oman kädenjälkeni valmiissa tuotteissa. Se tuo motivaatiota työn tekemiseen.

Kaivosoja vihjaa, että tehtaalla tarvitaan myöhemmin lisää insinöörityövoimaa tehtaan kehitykseen.

Prosessi pysyy hallussa

Kaivosoja aloitti Pentikillä tammikuussa tehtaanjohdon harjoittelijana ja sai pian ylennyksen tehtaan kehityspäälliköksi. Koronaviruspandemia pani keväällä hetkeksi kapuloita rattaisiin.

– Vähiin jäivät harjoittelut, kun tehtaalla oli väki pari kuukautta lomautettuna. Nyt, kun työt taas pyörivät, harjoittelu jatkuu.

Tehtaan pienuus tekee tuotekehityksestä ketterää. Suunnittelijat tuntevat valmistusprosessin alusta saakka.

– Kun mietitään uudenlaista astian runkoa, heti tiedetään, mikä onnistuu ja mikä ei.

Tuotantomäärien pienuus itsessään ei ole Kaivosojan mukaan Pentikin tuotteiden arvostuksen syynä. Hän painottaa sitä, että tuotteet kestävät käyttöä.

– Saven ja lasitteen sidos on meillä teknisesti laadukas.

Pohjoinen houkuttaa

Tuotannon sijainti Posiolla tuo tuotteisiin ja tehtaaseen annoksen eksotiikkaa.

– Voisi luulla, että kaukainen sijainti aiheuttaa haasteita. Mutta kun soittaa myyntiedustajille, kaikkia kiinnostaa tulla tänne paikan päälle. Myös Ruka taitaa vetää myyntiedustajia puoleensa täälläpäin, Kaivosoja sanoo.

Posio tuntuu Kaivosojasta hyvältä paikalta asua. Hän muutti kuntaan vaimonsa kanssa Oulusta, kun kumpikin sai töitä. Alun perin he ovat kotoisin Ivalosta.

– Posiolla on mukava asua, kun harrastukset ovat mukavasti lähellä, hän sanoo.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Veli Kouri

17.8. korjattu kuvaajan nimi