Ylempien toimihenkilöiden tutkimukseen osallistuneista vastaajista 83 prosenttia oli vähintään melko tyytyväisiä työhönsä. Vain 34 prosenttia katsoi, että omalla työpaikalla palkitaan hyvistä työsuorituksista.
YTN:n työmarkkinatutkimuksen aineisto kerättiin loppusyksyllä 2019. Vastauksissa eivät siis näy viimeisimmän liittokierroksen tuomat palkkojen yleiskorotukset, luonnollisesti ei myöskään koronavirusepidemiasta seurannut työmarkkinoiden myllerrys.
Kaikkien vastaajien mediaanipalkka oli 4 340 euroa kuussa, mutta alakohtaiset erot olivat selviä. Teknologiateollisuudessa mediaanipalkka oli hieman yli 5 000 euroa, kun taas suunnittelualalla mediaani oli 3 850 euroa ja järjestöissä työskentelevillä 3 700 euroa.
Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa kaikkien vastaajien mediaanipalkka oli 10 euroa suurempi. Tämän ei kuitenkaan voi tulkita kertovan yleisestä ansiotason laskusta ylemmillä toimihenkilöillä, vaan kyse on siitä, että tutkimukseen vastanneiden joukko oli profiililtaan erilainen.
Pienillä yrityksillä preppaamisen paikka tulospalkkioissa
Selvä enemmistö vastaajista, 60 prosenttia, ilmoitti työskentelevänsä asiantuntijatehtävissä. Keskijohtoon kuului 21 prosenttia, toimihenkilöihin yhdeksän prosenttia, johtoon seitsemän prosenttiaja ylimpään johtoon kolme prosenttia.
Asiantuntijoiden mediaanipalkka oli 4 130 euroa kuussa ja keskijohdolla 5 100 euroa. Tulospalkkaus oli käytössä 52 prosentilla vastaajista, ja tästä ryhmästä 76 prosenttia oli saanut tulospalkkion.
Vuosiansioista tulospalkkauksen osuus oli 6,4 prosenttia. Isoissa yrityksissä tulospalkkausta käytetään huomattavasti enemmän kuin pienissä, toimialoista se oli yleisintä vakuutusalalla.
– Tulospalkkiota saavien osuus on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Tässä olisi preppaamisen paikka erityisesti alle 50 henkilön yrityksillä, joissa tulospalkkiot ovat harvemmin käytössä, sanoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
– Suomalaista palkanmuodostusta haukutaan jäykäksi samalla, kun tulospalkkiot eivät ole erityisen yleisesti käytössä. Tulospalkkiohan on yksi palkkauksen elementti, joka automaattisesti joustaa suhdanteiden mukaan.
Meriittikorotuksen eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut vastaajista 21 prosenttia.
– Työnantajan jakamat meriittikorotukset osuvat melko suppeaan joukkoon, joten pääasiallisesti palkan nousun takana näyttää olevan työehtosopimuksen tuoma korotus, Hankamäki arvioi.
Palkkauksen läpinäkyvyys tuo tyytyväisyyttä
Palkkauksen kannustavuus ja oikeudenmukaisuus erottui kyselyssä asiana, jonka toteutumiseen ylemmät toimihenkilöt eivät ole kovin tyytyväisiä. Vastaajat antoivat palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta mittaaville väittämille asteikolla 1–5 keskimäärin arvion 3,1.
– Ylin johto kokee palkkauksen useammin kannustavaksi kuin asiantuntijatehtävissä työskentelevät, kertoo Insinööriliiton työmarkkinatutkija Varpu Multisilta.
Yksi työnantajalle kustannustehokas keino kohentaa palkkapolitiikan hyväksyttävyyttä olisi se, että palkkarakennetta tehtäisiin läpinäkyvämmäksi. Tästä on Multisillan mukaan runsaasti tutkimusnäyttöä.
– Helpoin tapa olisi lisätä työpaikoilla avoimuutta ja selvittää henkilöstölle, kuinka palkka määräytyy. Kun palkkatietämys paranee ja tiedetään, mistä ja millä perusteilla oma palkka maksetaan, silloin myös tyytyväisyys usein lisääntyy.
Hankamäki korostaa, että palkkauksen läpinäkyvyydessä on kysymys myös yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.
– Vaikka työnantajat pitävätkin tiukasti kiinni palkkasalaisuudesta, uskon maailman virran vievän vääjäämättä palkka-avoimuuden suuntaan, sanoo Hankamäki.
Osaamisen kehittäminen hyvällä mallilla
Muut työelämän laatuun vaikuttavat tekijät saivat vastaajilta selvästi myönteisempiä arvioita kuin palkkaus. Esimerkiksi oman osaamisen kehittämistä ja mahdollisuutta osaamisen käyttämiseen koskevissa kysymyksissä keskiarvovastaus oli neljä, asteikoilla yhdestä viiteen. Myös oman työn hallinta ja työnteon autonomia saivat arvion neljä.
Koronaepidemiasta seuranneet lomautukset ja irtisanomiset ovat tietenkin tuottaneet työmarkkinoille erittäin suuren epävarmuuden kokemuksen. Tutkimuksen mukaan kuitenkin jo syksyllä 2019 ylempien toimihenkilöiden epävarmuus omasta työpaikasta oli hieman lisääntynyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen, etenkin rahoitus- ja vakuutusalalla.
Keskimääräinen työaika vastaajilla oli 40 tuntia, johdon tehtävissä toimivilla 42,9 tuntia. Kymmenen prosenttia vastaajista teki yli 45-tuntista työviikkoa. Matkapäiviä oli keskimäärin 24 vuodessa.
Vastaajia tutkimuksessa oli hieman yli 27 000, ja heidän keski-ikänsä oli 42 vuotta. Naisia oli 39 prosenttia. Työssäkäyntialueena oli 48 prosentilla Uusimaa.
Teksti: Mikko Nikula
Kuva: Shutterstock
