Satakunnan ammattikorkeakoulu järjesti 13 yritysedustajalle konenäön laboratoriopäivän tiistaina. Robo AI -laboratoriossa esiteltiin konenäön mahdollisuuksia ja edellytyksiä, kuten valaistusta.
– Konenäössä yllättää valaisun merkitys. Vaikka olisi kuinka hyvä kamera, niin jos valaisu ei ole oikeanlainen, mikään ei toimi, sanoo Tuottavuus keskiössä -hankkeen projektipäällikkö Toni Seessalo.
Konenäköä käytettiin labrapäivän harjoituksissa erilaisten kappaleiden tunnistamiseen, mittaamiseen, värin havaitsemiseen ja ruutukoodin tapaisen matriisikoodin lukemiseen. 3d-konenäön tekemiä havaintoja käytettiin laatikossa sekaisin olevia kappaleita poimivan robottikäden ohjaamiseen.
Yritysedustajat näkivät yksinkertaista ohjelmakoodia ja saivat käsityksen ohjelmistojen perusperiaatteista. Samalla kokeiltiin avoimen lähdekoodin ohjelmakirjastoja ja Googlen Colab -ympäristöä.
– Yritysten edustajia vaikutti kiinnostavan konenäköohjelmien erilaiset ohjelmointitavat, erityisesti ehkä visuaalinen ohjelmointiympäristö, kertoo yliopettaja ja johtava tutkija Mirka Leino.
Syväoppiminen auttaa tunnistuksessa
Labrassa tutustuttiin konenäössä hyödynnettäviin syväoppimismenetelmiin, joilla pystytään tunnistamaan monimuotoisia, luonnollisia kappaleita. Harjoituksessa tunnistettiin pähkinälajikkeita.
– Pähkinöiden tunnistusdemonstraatio sujui ongelmitta ja kaikki kuusi eri pähkinälaatua tunnistettiin hyvin. Kameran eteen pystyi tuomaan minkä tahansa pähkinän ja jos se oli jotain tunnistettavista lajeista, konenäköjärjestelmä tunnisti lajikkeen, Leino kertoo.
Yhtä tärkeää konenäön hyödyntämisessä on robottiohjaus.
– Kun konenäköjärjestelmä auttaa robottia, kappaleita ei tarvitse aina asettaa samalla tavalla samaan paikkaan, vaan ne voivat tulla kameran eteen missä asennossa tahansa, ja järjestelmä kertoo aina robotille oikean poimintapisteen, Leino sanoo.
Yritykset janoavat tietoa
Tekoälyaiheiseen koulutuskokonaisuuteen ilmoittautui Satakunnasta täysi määrä yrityksiä. Leinon mukaan yrityksille on tärkeää ymmärtää, mihin kaikkeen konenäköä voi käyttää ja mitä yritysten kannattaa kehittää itse ja mitä tilata ulkopuolelta.
– Konenäköä käytetään nykyään noin viidessä prosentissa niistä kohteista, joihin sitä kannattaisi käyttää, Leino arvioi.
Koulutukseen osallistui yrityksiä eniten muoviteollisuudesta. Myös konepajoista ja muilta valmistavilta laitoksilta tuli osallistujia.
Yritysyhteistyössä syntyy kysymyksiä, jotka saattavat päätyä opiskelijoiden lopputyön aiheeksi ja Robotiikka-akatemian projektiksi. Myös Toni Seessalolla polku vei Robotiikka-akatemian opiskelijasta täyspäiväiseksi Robo AI -tutkimuskeskuksen projektipäälliköksi.
Robottien mahdollisuuksiin syventyminen on avannut silmiä.
– Kun robottien kanssa alkoi pelata, huomasin, että robotin saaminen liikkumaan ja toimimaan ovat vielä aika perusasioita eikä niissä olekaan mitään niin ihmeellistä, Seessalo sanoo.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: SAMK
