Muuntokoulutuksella haetaan ratkaisuja teollisuuden automaatiotekniikan osaajapulaan.
– Esineiden internet, digitalisaatio ja kyberturvallisuus ovat kehittyneet huimaa vauhtia viime vuosina. Uudet teknologiat puolestaan vaativat uutta osaamista, kertoo lehtori Hannu Leppälä Centria-ammattikorkeakoulusta.
Muuntokoulutuksen tavoitteena on automaatio-osaamisen kasvattaminen. Koulutuksessa kiinnitetään myös huomiota digitalisaation myötä syntyviin mahdollisuuksiin.
– Joskus jokaiselle tulee tunne, että oma osaaminen ei riitä. Turhautumisen ja riittämättömyyden tunnetta ei kuitenkaan tarvitse sietää, vaan silloin on lisäkouluttautumisen paikka, Leppälä sanoo.
Yritykset mukana suunnittelussa
Leppälä nostaa esiin myös yritysten ja työnantajan näkökulman.
– Koulutuksen suunnitteluvaiheessa on kuultu yritysten edustajia, ja kurssit on pyritty räätälöimään niin, että ne vastaavat todellisiin tarpeisiin.
Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Jyrki Huhtaniska on samoilla linjoilla.
– Oikeastaan idea koulutukseen heräsi, kun tapasin teollisuusyrityksen toimitusjohtajan, jonka oli itse pitänyt alusta asti suunnitella ja rakentaa yritykseensä automaatiojärjestelmä. Osaajista on huutava pula, Huhtaniska sanoo.
Masser Oy:n toimitusjohtaja Kari-Pekka Uurtamo Rovaniemeltä toteaa, että monilla insinööreillä on paljonkin osaamista. Perinteisesti teollisuudessa mekaniikan, elektroniikan ja tietotekniikan osaajat ovat kantapään kautta opetelleet automaatiota silloin, kun sitä on tehtaissa tarvittu.
– Tällä alalla on joka tapauksessa pakko koko ajan opetella jotakin uutta.
Osaamisen oltava ajassa mukana
Uurtamon mukaan osaaminen on hajallaan ja se katoaa, kun ihmiset siirtyvät eläkkeelle. Hänen mielestään Pohjois-Suomen osalta voidaan puhua osaajatyhjiöstä.
– Perinteisesti Pohjois-Suomessa asiat on tehty moottorivoimalla, joten ei ole ollut koulutustakaan tarjolla. Mutta nykyaikana sillä ei pitkälle pötkitä, Uurtamo napauttaa.
Osaajia tarvitaan kunnossapitoon, valmistamiseen ja tuotteistamiseen. Myös projektiosaamiseen kaivataan ymmärrystä.
– Kilpailukyky pitää saada Kauko-Idän poikien kanssa samalle viivalle ja mieluummin vähän edelle, Uurtamo miettii.
Yhteistyötä on tehty aiemminkin
Lapin ammattikorkeakoululle ja Centria-ammattikorkeakoululle yhteistyö ei ole uusi asia. Ne ovat järjestäneet yhteisiä koulutuksia aikaisemminkin.
Tällä kertaa on laitettu yhteen Lapin sähkö- ja automaatiotekniikka, konetekniikka ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sekä Centrian tuotantotalouden, sähkötekniikan ja prosessitekniikan koulutusalat.
– Tavoitteena on tarjota opintokokonaisuus, josta hyödytään monialaisesti. Automaatio-osaamista saattavat tarvita vaikkapa kaupunkien teknisten virastojen suunnittelijat tai alan kimpussa työskentelevät myyntitykit. Uuden osaamisen hankkiminen on itsestään huolehtimista, Jyrki Huhtaniska filosofoi.
Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen ensisijainen tehtävä on tarjota tutkintoja. Koulujen pitää olla valmiita myös lyhyempiin kursseihin.
– Jotkut tarvitsevat vain muutaman opintopisteen oppiakseen työelämässä tarvittavia taitoja, hän painottaa.
Älykkään automaation muuntokoulutus sopii monille ryhmille, kuten lisäkoulutusta hakeville, työttömille insinööreille ja heille, joilla insinööriopinnot ovat jääneet kesken. Jokaisen hakija soveltuvuus arvioidaan erikseen.
Koulutuksesta on enemmän tietoa Centria-ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun sivuilla. Se toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella.
Teksti: Laura Palovuori
Kuvat: Janne Heikkilä
