Kantelijat vaativat, että oikeuskansleri palauttaa niin sanotulla opistoinsinöörin koulutuksella saadun muodollisen pätevyyden tehtäviin, joissa vaaditaan ammattikorkeakoulututkintoa vastaava tutkinto. Teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneen insinöörin koulutus on luokiteltava eurooppalaisessa EQF-tasoluokituksessa 6-tasolle, joka vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.
Kantelijat vaativat myös korvauksia menetetyistä ansioista uransa ajalta. He ovat tehneet käytännössä samoja töitä kuin muut insinöörit mutta ovat voineet saada tutkintonsa vuoksi amk-insinöörejä matalampaa palkkaa. Pahimmillaan vanha koulutus on este työtehtävän tai työpaikan saamiselle.
Tilanteen erikoisuus korostuu esimerkiksi euroinsinöörin sertifikaatissa. Suomalainen voi insinöörin koulutuksen sertifioituaan hakea insinöörin tason tehtäviä Euroopan työmarkkinoilta, paitsi Suomesta.
Vastuullisena kantelijana olevalle Klas Blomqvistille insinöörin tutkinto ei ole ollut ongelma yrityselämässä. Sen sijaan hän törmäsi yrittäjänä ja konsulttina ongelmaan julkisella sektorilla vuonna 2020, kun hän harkitsi Hämeen ely-keskuksen liiketoimintakonsulttipalveluiden kilpailutukseen osallistumista. Kilpailijoiden vaatimuksena ei ollut alemman korkeakouluasteen tasoinen koulutus vaan amk-tutkinto. Vastaava insinöörin tutkinto sivuutettiin siis kokonaan.
– Suomen taloudelle tehdään vahinkoa rankkaamalla pois päteviä konsultteja, hän harmittelee.
Blomqvist valmistui insinööriksi vuonna 1988 ruotsinkielisestä Tekniska läroverketistä, joka sulautui myöhemmin osaksi nykyistä Arcadaa Helsingissä. Hän on hankkinut itselleen myös euroinsinöörin sertifikaatin.
Uudistus tehtiin vastoin suositusta
Suomessa tehtiin vuonna 1998 koulutusuudistus, jossa luovuttiin opistotason ja teknillisten oppilaitosten koulutuksista. Tilalle perustettiin ammattikorkeakoulututkinto. Insinöörin tutkinto oli vastannut laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa, jollaiseksi uusi amk-insinöörin tutkinto luokiteltiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö jätti kuitenkin luokittelematta vanhan tutkinnon uuden ammattikorkeakoulututkinnon veroiseksi.
Kantelijoiden mukaan vanha tutkinto oli uutta vaativampi, kun mitataan tutkintoon sisältyvien opintopisteiden määrää. Kantelijat sanovat, että virkamiehet tulkitsivat aikoinaan insinöörin tutkinnon virheellisesti vähemmän vaativammaksi teknikon tutkinnoksi. Tämän vuoksi Blomqvist vierastaa opistoinsinööreistä puhumista, koska sana voi antaa virheellisesti ymmärtää, että kysymyksessä olisi 5-tason eli alimman korkea-asteen tasoinen tutkinto.
Ongelma konkretisoitui, kun opetus- ja kulttuuriministeriö jätti pois vanhat tutkinnot vuonna 2017 julkaistusta laista eurooppalaisista tutkinnoista. Käytännössä se tarkoittaa Blomqvistin mukaan sitä, ettei vanhaa insinöörin tutkintoa tunnusteta tutkintona lainkaan.
– Ongelma on puhtaasti semanttinen. Opetushallitus on hirttäytynyt kiinni siihen, että instituutissa tai teknillisessä oppilaitoksessa myönnetty insinöörin tutkinto ei ole ammattikorkeakoulututkinto. Se on sanoihin takertumista, sillä tutkintojen taso on sama, Blomqvist painottaa.
Opetushallinnon tekemän päätöksen takia opistoinsinöörit eivät ole muodollisesti päteviä toimimaan tasoaan vastaavissa tehtävissä.
Ongelma koskettaa satoja insinöörejä
Niin sanottuja opistoinsinöörejä on maassa yli 10 000, ja viimeiset heistä aloittivat opintonsa ennen vuotta 1998. Kolmen vastuullisen valittajan lisäksi kantelussa on mukana 285 insinööriä. Insinööriliitto on avustanut kantelussa jäseniään, joita ongelma koskee.
Asia tuli vireille tämän vuoden keväällä, ja nyt siinä on saatu selvitykset sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä että Opetushallitukselta. Seuraavaksi kantelijoille annetaan mahdollisuus antaa näihin omat kirjalliset vastineensa. Tämän jälkeen kanteluasian käsittely jatkuu jälleen oikeuskanslerin toimistossa.
Tämänhetkisen arvion mukaan lopullinen ratkaisu annetaan asiassa aikaisintaan alkuvuonna 2023.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
11.11. otsikosta poistettu sana opistoinsinööri
