Dosentti Michael Laakasuo tutkii mielen lataamisen etiikkaa.
Insinööri-lehti tekniikka

Mielen lataaminen huolettaa tutkijoita

Häikäilemättömät persoonat suhtautuvat myönteisimmin mielen digitalisoimiseen ja käyttämiseen yleistekoälyn luomiseen.

Ensi alkuun ajatus kuulostaa täysin tieteiskuvitelmalta. Ihmisen aivosolut ja niiden kytkennät mallinnetaan digitaalisesti solutasolla. Kun malli käynnistetään simulaatiossa, ihmisen mieli toimii digitaalisesti.

Digitaalinen tietoisuus kytketään lopuksi rajapintojen läpi toisiin ohjelmiin, jolloin tietokoneen ja ihmisen yhdistelmä saa yli-inhimilliset kyvyt.

Helsingin yliopiston kognitiotieteen dosentti, vastaava tutkija Michael Laakasuo on kollegoineen havainnut tutkimuksessaan, että tällainen niin sanottu mielen lataaminen houkuttaa eniten häikäilemättömiä, manipulatiivisia ja antisosiaalisia psykopaatteja.

Vielä asialla ei ole käytännön merkitystä, mutta kun teknologia kehittyy, seuraukset voivat olla karuja.

– Sovellukset tuntuvat kallistuvan sotateknologian puolelle, ja todennäköisesti näin käy ennemmin pahassa kuin hyvässä, Laakasuo pelkää.

Kenraali johtaa armeijaa

Vain aivot pystyvät toistaiseksi käsittelemään tietoa useissa konteksteissa ja päättämään, mihin kulloinkin kannattaa keskittyä. Ihmistä sanotaan tämän vuoksi yleisälyksi. Jos se onnistutaan luomaan digitaalisella alustalla, syntyy yleistekoäly.

– Ihminen pystyy esimerkiksi ajamaan autoa ja soittamaan kitaraa. Kapeat tekoälyt pystyvät tehokkaasti tekemään vain jompaakumpaa niistä. Yleistekoäly on tekoälytutkimuksen Graalin malja, Laakasuo vertaa.

Simuloitujen aivojen avulla ihmisen älyä voidaan tehostaa entisestään. Simulaatiossa aivotoimintaa voidaan teoriassa nopeuttaa moninkertaisesti. Esimerkiksi maailman älykkäimmän sotakenraalin aivot voisivat rakentaa voitokkaan strategian muita nopeammin.

– Maailmassa on useita toimijoita, jotka yrittävät luoda yleistekoälyn, jota voisi esimerkiksi käyttää maailman hallitsemiseen. Siinä on sama peliteoreettinen asetelma kuin ydinaseiden kohdalla. Se, joka ehtii ensin kehittämään yleistekoälyn, pystyy dominoimaan koko maailman politiikkaa. Kaikki muut haluavat estää tämän.

Teknologia etenee hitaasti

Mielen lataamista on kokeiltu maailmassa pienin askelin. Tähän asti eri tutkimusryhmät ovat yrittäneet mallintaa hiiren ja rotan aivoja. Hiiren aivokuori on saatu jo kopioitua, mutta malli ei ole niin sanotusti käynnistynyt. Sen sijaan rottien aivoista on saatu kopioitua kuutiomillimetrin tuhannesosan kokoinen osa, ja sen simulaatio on saatu käynnistettyä.

– Koko teknologia on utopistista. Siksi olenkin hämmästynyt, että siinä on tapahtunut edistystä, Laakasuo sanoo.

Tutkijoiden lisäksi maailmalla on perustettu yrityksiä, jotka pyrkivät mielen kopioimiseen. Vuonna 2015 Josh Bocanegra perusti Piilaaksossa Humai-yrityksen, joka pyrkii ihmisen digitalisoimiseen 30 vuodessa.

Laakasuo pitää pienempiäkin askeleita isoina. Ensimmäiset mahdolliset sovellukset voivat liittyä esimerkiksi robottien ohjaamiseen. Sellaiseen riittävät pienen eläimen aivot.

Lataaja tavoittelee kuolemattomuutta

Mielen lataaminen tuo ladattavalle mielelle ikään kuin kuolemattomuuden. Digitaalinen kopio mielestä voisi sen jälkeen elää tai ainakin toimia tietokoneella, mutta käytännössä kopion tekeminen tarkoittaisi digitoitavan ihmisen kuolemaa. Nykyisillä menetelmillä aivojen skannaaminen onnistuu vain viipaloimalla aivot ohuiksi siivuiksi.

– Siinä yhteisössä, joka tätä teknologiaa haluaa viedä eteenpäin, ei paljon mietitä, mitä jäljelle jäävä lihasäkkikone voittaa siinä, Laakasuo sanoo.

– On hälyttävää, että sellaisen teknologian kehittäminen vetoaa antisosiaalisiin ihmisiin.

Laakasuon tutkimusryhmä ei kehitä mielen lataamista, vaan tarkastelee sitä eettisenä ongelmana. Ryhmä toteutti tutkimuksensa kyselylomakkeilla toteutetuilla testeillä, jotka selvittivät koehenkilöiden persoonallisuutta, päätöksentekoa ja moraalia.

Pimeät persoonallisuuden piirteet eivät vielä pääse yleistekoälyn ohjaimiin, koska teknologia ei ole riittävän pitkällä. Laakasuo huomauttaa, että muista piittaamattomat ihmiset vaikuttavat muilla tavoilla yhteiskunnassa.

– Me emme ole yhteiskuntina tulleet sinuiksi sen kanssa, että noin kaksi prosenttia väestöstä on häikäilemättömiä psykopaatteja. Heitä päätyy monien organisaatioiden johtotehtäviin eli aiheuttaa paljon vahinkoa muulle maailmalle.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Michael Laakasuo