Niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijat Euroopassa ovat riippuvaisia amerikkalaisten it-jättien tarjoamista palveluista ja ohjelmistoista. Huoltovarmuuden parantaminen ja siirtyminen maanosan omien yritysten tarjoamiin teknologioihin, järjestelmiin ja palveluihin on käynnissä, mutta kiinni kurottavaa on paljon.
Europarlamentaarikko Aura Salla sanoi viime viikolla (26.11.), että Microsoftin ohjelmistot pitäisi vaihtaa eurooppalaisiin hintojen ja huoltovarmuuden vuoksi.
– Näkemys oli yksinkertaistava ja populistinen. Microsoftin tai muiden amerikkalaisten pilvipalvelutarjoajien ohjelmistoille ei ole suoria realistisia vaihtoehtoja. Paremminkin pitäisi varmistaa teknisin kontrollein, että nykyiset palvelut pysyvät käytössä myös poikkeustilanteissa eikä jouduttaisi miettimään luottamuskeskusteluita, tyrmää Huoltovarmuuskeskuksen Digipoolin poolisihteeri Antti Nyqvist.
Digipooli piti jo toukokuussa työpajan, jossa huoltovarmuusorganisaation eri toimialojen yritysedustajat käsittelivät riskienhallinnan toimenpidetarpeita ja keinoja huoltovarmuuden kasvattamiseksi. Vastaavasti EU piti marraskuussa digitaalista suvereniteettia rakentavan huippukokouksen.
– Euroopan suvereniteettitavoitteissa ja riippuvuuksien vähentämiseen tähtäävässä ajattelussa on sisäänrakennettu ajatus, että tehdään se pieteetillä ja pitkällä aikavälillä, joka oli myös elinkeinoelämän näkemys, Nyqvist luonnehtii.
Taustalla on Yhdysvaltojen Donald Trumpin politiikan arvaamattomuus, joka vaikuttaa myös maan yritysten toimintaan. Parlamentaarikko Salla viittasi kannanotossaan kesäkuussa sattuneeseen tapaukseen, jossa Microsoft katkaisi kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän pääsyn yhtiön palveluihin ja sähköpostiin, koska Trumpin hallinto oli julistanut pääsyyttäjän pakotelistalleen.
Järjestelmät riippuvat toisista
Käytännössä amerikkalaiset palveluntarjoajat, kuten Microsoft, hallitsevat digitaalisia palveluita lähes kaikilla tasoilla: sen Azure-pilvipalvelualusta on käytännössä laajasti digitaalisten palvelujen taustalla ja käsittelee julkisten toimijoiden dataa. Lisäksi työasemilla on usein käytössä sen Windows-käyttöjärjestelmä sekä sen toimisto-ohjelmat.
Pieniä vastaliikkeitä on nähty. Saksassa tietyt osavaltiot ovat lakanneet käyttämästä Microsoftin O365-toimisto-ohjelmistoa.
– Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Näissäkin osavaltioissa edelleen käytetään muun muassa pilvipalvelualustoja, vaikka viranomaisten työasemat ja sähköpostiohjelmat ovat vaihtuneet. Amerikkalaisiin toimijoihin on edelleen monenlaisia sidoksia. Ei ole realistista päästä kokonaan niistä eroon ainakaan lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä. Ei ole syytä hötkyillä, Nyqvist sanoo.
Kotimaiset yritykset tunnistavat huoltovarmuuden tarpeellisuuden. Kriittisissä palveluissa toimijoilla on kuitenkin keinoja varmistaa muun muassa Microsoftin palveluiden toiminta. Kaikki hyperskaalautuvat palveluntarjoajat tarjoavat erilaisia keinoja varmistaa teknisin kontrollein, että järjestelmät jatkavat toimintaansa, ja verkosta irrallaan toimivia versioita.
– Vaikka jokin organisaatio vaihtaisi pöytäkoneisiin Linuxin, heillä on edelleen todennäköisesti toimitusketjussaan toimijoita, jotka käyttävät edelleen näitä palveluita, joten riskin vähentämiseksi ei riitä, että yksittäisiä organisaatioita lähtee muutokseen.
Työasemapuolella ja palvelimissa, joissa dataa käsitellään, avoimen lähdekoodin linux-järjestelmät ovat taas tavallisia, joten asia ei ole mustavalkoinen.
Lasku kallistuu koko ajan
Parlamentaarikko Salla pelkäsi, että Microsoftin palvelusopimukset kasvavat kolmen vuoden välein 30–50 prosenttia. Yhtiön lisenssimaksut veivät esimerkiksi Suomen valtion budjetista 150 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Nyqvist ei usko, että Microsoft pystyy nostamaan hintoja mielivaltaisesti tai loputtomasti.
– Markkina on kaventunut amerikkalaisilla palveluntarjoajilla, ja Eurooppa on heille primääri asiakas, joten myös eurooppalaisilla toimijoilla on vipuvoimaa neuvotteluissa hinnoista.
Ei eurooppalaisenkaan teknologian ja vaihtoehtojen kehittäminen ilmaista ole, vaan päinvastoin vastaavien teknologisten kokonaisuuksien kehitys vaatii aikaa ja rahaa. Nyqvist uskoo, että maanosassa riittää teknologia-aihioita ja kehitykseen tarvittavaa osaamista, kunhan digitaaliseen kehitykseen aletaan investoida.
Yksistään kotimaassa on paljon pilvi-infrastruktuuriin ja ohjelmistoihin liittyvää osaamista, mutta valtaosa siitäkin on kytköksissä amerikkalaisten hyperskaalautuviin teknologioihin. Amerikkalaisjätti Microsoft työllistää Suomessa noin 460 työntekijää, ja sen teknologioiden parissa työtä tehdään lähes kaikissa kotimaisissa ict-palvelutuotanto yrityksissä.
Lisäksi Microsoftilla on kotimaassa datakeskuksia, ja uusi on nousemassa Kirkkonummelle. Ne tukevat kotimaan huoltovarmuutta.
– Se, että siirtyisimme sokeasti eurooppalaisten ratkaisuiden varaan nyt, olisi meille suomalaisille ja huoltovarmuudelle varmasti isompi riski kuin se, että jatkamme järkevästi nykyisten palveluiden parissa ja huomioimme riippuvuutemme paremmin pitkällä aikavälillä, Nyqvist sanoo.
Digipooli saa valmiiksi raporttinsa kotimaan digitaalisesta huoltovarmuudesta tammi-helmikuun vaihteessa.
Insinööri-lehti kirjoitti päivää myöhemmin, miten sote-ala pyrkii säästämään ohjelmistoista.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Nikkimeel/Mostphotos
