Kymmenen vuoden päästä liikenne on kehittynyt nykyisestä monella tavalla. Se on turvallista ja sujuvaa. Liikennevälineiden ohjaus on pitkälle automatisoitua, ja etäohjaus on yleistä. Uudenlaisia liikennemuotoja, kuten robottitakseja ja tavarankuljetuslennokkeja, on käytössä.
Tämä on osa Suomen liikenteenohjausyhtiö Traffic Management Finlandin TMF:n tulevaisuuskuvaa vuodelle 2030. Uusi strategia ja siihen liittyvät kärkihankkeet tukevat kehitystä. Olennaisin muutos liittyy tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen erilaisissa liikkumista helpottavissa palveluissa.
– Kun tiedon määrä kasvaa muun muassa liikenteen automatisoitumisen ja palveluiden lisääntymisen takia, meillä pitää olla riittävä kyvykkyys hallita jalostaa ja jakaa tietoa. Reaaliaikaisen tilannekuvan luominen on keskeinen tehtävä, sanoo TMF:n vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho.
Matkoista syntyy ketjuja
Liikenteestä rakennetaan digitaalinen kaksonen. Se tarkoittaa käytännössä välitöntä tilannekuvaa, joka kattaa infrastruktuurin ja liikenteen tapahtumat. Se tarkoittaa tietoa esimerkiksi ruuhkista, onnettomuuksista ja kunnossapidosta.
Tilannetietojen perusteella ihmiset saavat arvioita parhaista reiteistä tai kulkumuodoista. Liikenneväline voi olla vanha, kunhan tieto tulee esimerkiksi puhelimeen.
– Kehä I:n kautta töihin lähtevälle voidaan antaa muutaman minuutin vaihteluvälillä paras mahdollinen lähtöaika. Työmatka kestää silloin vähemmän, ja hänellä vapautuu enemmän aikaa töihin, Saariaho havainnollistaa.
Tiedon lisääntymisen avulla voidaan kehittää koko matka- ja tavaraketjun kattavia palveluita. Tämä lisää logistiikan ja yksityisautoilun tehoa sekä joukkoliikenteen käyttöä. Haja-asutusseuduilla voivat yleistyä kimppakyydit.
– Jos Suomeen syntyy vahva liikenteen markkina ja liikkumispalveluita, me uskomme, että se voi tarjota kaupunkiseuduilla aidon vaihtoehdon yksityisautoille.
Saariaho myöntää, etteivät perusasiat muutu. Harvaan asutuilla seuduilla yksityisautoilulle ei ole juuri vaihtoehtoja.
– Selvää on, että Suomessa on pitkiä etäisyyksiä, ja henkilöautojen rooli on keskeinen.
Toimitusketjut nopeutuvat
Tiedon hyödyntäminen tuo tehoa ja turvallisuutta etenkin meriliikenteeseen. Koska valtaosa Suomen ulkomaankaupasta tapahtuu meriteitse, logistiikassa tiedon saatavuuden parantaminen nopeuttaa tavaraketjua. Kun ketjun vaiheet saadaan toimimaan saumattomasti, varastoinnin tarve vähenee, paketit siirtyvät sujuvasti liikennevälineestä toiseen ja toimitusajat lyhenevät.
Avointa dataa liikenteestä on jo nykyään runsaasti saatavilla. Erilaisten liikkumispalveluiden yleistymisen hidasteena on vielä datan jakamiseen liittyvien käytäntöjen puute. Nykyään yritykset joutuvat tekemään keskenään erikseen sopimuksia.
– Jos meillä on liikenteen ekosysteemissä yhteinen toimintamalli, kenenkään ei tarvitse määritellä käytäntöjä erikseen. Silloin yhteiskehittäminen helpottuu nykyiseen verrattuna. Tämä vauhdittaa uusien palveluiden kehittämistä, Saariaho vertaa.
Poliittinen ohjaus vaikuttaa
Moneen kysymykseen TMF:n strategia ei vastaa. Poliittisen päätöksenteon vastuulle jää päättää, mihin suuntaan ja millä keinoilla liikennemääriä ja -muotoja ohjataan. Jos päästövähennyksien saavuttaminen vaatii polttomoottoriautoilun vähentämistä, syrjäseuduilla liikkuminen saattaa vähentyä digitaalisista palveluista huolimatta.
Poliittisista päätöksistä on kiinni myös lentoliikenteen elpyminen. Lennot ovat vähentyneet dramaattisesti koronaviruspandemian takia. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Saariaho ennustaa lentämiselle kylmää kyytiä. Pitkällä aikavälillä lentoliikenne kuitenkin elpyy.
– Työmatkalentoja vähentää etätyön yleistyminen ja se, että ulkomaisten asiakkaiden kanssa on totuttu hoitamaan asioita virtuaalisesti. Vapaa-ajan puolella on matkustushalua tosi paljon, kunhan vain tilanne selkiytyy.
Euroopan siviili-ilmailun järjestö Eurocontrol ennustaa, että lentoliikenne palautuu Euroopassa koronaviruspandemiaa edeltävälle tasolle vuonna 2024, jos rokote saadaan käyttöön jo ensi vuonna.
Rautateillä digitaalisten työkalujen paraneminen nostaa ratojen käyttöastetta. Kun maksimi on saavutettu, on poliittisesta päätöksenteosta kiinni, minkä verran raidekapasiteettia lisätään.
TMF:llä työskentelee yli tuhat henkeä. Tällä hetkellä lennonvarmistuksen puolella konsernin ANS Finlandilla on käynnissä lomautuksia lentoliikenteen rajoitusten vuoksi. Liikenteenohjauksen strategia ei suoraan vaikuta työpaikkojen määrään valtionyhtiössä.
Kaikissa liikennemuodoissa odotetaan kasvua
Traficom eli liikenne- ja viestintävirasto on laatinut ennusteita kotimaan liikenteestä, ja kaikkien liikennemuotojen oletetaan kasvavan. Ennusteet on tehty ennen pandemiaa.
Tieliikenteessä henkilöautolla liikuttujen henkilökilometrien määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 16 prosenttia nykyisestä.
Raideliikenteessä henkilökilometrit kasvavat noin kolmanneksen vuoteen 2040 mennessä.
Meriliikenteessä vientikuljetukset kasvavat maltillisesti lähes vuoteen 2050 saakka. Tavaraliikenne kasvaa vuoteen 2050 mennessä kokonaisuutena 16 prosenttia. Suurin kasvu tapahtuu tällä vuosikymmenellä.
Kummassakin tapauksessa suurin kasvu ajoittuu lähivuosiin mutta hidastuu myöhemmin. Suomen tuotantorakenne kehittyy tavaran tuotannosta palveluihin, mikä vähentää tavaraliikenteen kasvua.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Jotsa/Mostphotos
