UPM:n ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto laski vuoden takaisesta. Tuloksen heikentymiseen vaikutti osittain työntekijöiden pitkä lakko.
– Tulos on hieno saavutus, kun ottaa huomioon lakon useimmilla Suomen tehtailla sekä sodan Ukrainassa, toimitusjohtaja Jussi Pesonen kommentoi tänään tulosjulkistuksessa.
Yhtiö arvioi osavuosikatsauksessaan, että lakko maksoi sille 180–220 miljoonaa euroa.
Vuoden alusta alkanut lakko päättyi viime viikon perjantaina, kun Paperiliitto ja UPM saivat solmittua työntekijöiden työehtosopimukset yhtiön viidelle liiketoiminnalle. Kahdelle muulle liiketoiminnalle työehtosopimukset oli saatu solmittua jo joulukuussa Teollisuusliiton kanssa.
UPM pystyi osittain kiertämään lakon vaikutuksia.
– Kolmannes graafisten paperien tuotannosta seisoi Suomessa lakon takia, mutta pystyimme toimittamaan tilauksia varastoista ja Suomen ulkopuolisilta tehtailta, Pesonen sanoi.
Lakko tuli kalliiksi myös Paperiliitolle, sillä se maksoi jokaiselle lakkoon osallistuneelle jäsenelle lakkoavustuksia sata euroa päivässä.
Yhtiö pitää itseään voittajana
Jumiin menneissä neuvotteluissa oli kysymys periaatteellisista kysymyksistä. UPM voi katsoa saaneensa tavoitteensa läpi, ja yhden työehtosopimuksen sijaan yhtiöön tehtiin sopimukset kaikille liiketoiminnoille erikseen. Yhtiö perustelee erillisiä sopimuksia liiketoimintojen kilpailukyvyllä ja joustavuudella.
– Saavutimme tavoitteemme, seitsemän liiketoimintakohtaista sopimusta, joilla parannetaan yksiköiden tuottavuutta sekä tarjotaan työntekijöille kilpailukykyiset työehdot, Pesonen perusteli.
Lakko vaikutti yhtiön mukaan merkittävästi ensimmäisen neljänneksen tuotantomääriin. Tuotantoa käynnistetään parhaillaan lakon piirissä olleilla tehtailla. Yle uutisoi viime viikolla, että tuotannon käynnistäminen on paikoin vaikeaa, koska useat työntekijät ovat irtisanoutuneet työehtosopimusriidan vuoksi. Vaneritehtaat ja sahat ovat toimineet alkuvuoden normaalisti.
Liikevoiton pienenemisestä huolimatta UPM:n liikevaihto kasvoi, ja sen tulosnäkymät ovat palanneet nyt koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
Työntekijät torjuivat talkoot
Paperiliiton ja UPM:n työehtosopimukset ovat kestoltaan neljä vuotta. Palkankorotukset noudattavat alan yleistä linjaa kaksi ensimmäistä vuotta, ja seuraavan kahden vuoden korotuksista neuvotellaan kahden vuoden kuluttua.
Työntekijöiden kannalta suuri voitto oli se, että vaikka sopimukset pidentävät työntekijöiden työaikaa, niistä maksetaan myös palkkaa. Työnantajan vaatimat talkootunnit eli työajan pidentäminen ilman korvausta eivät toteutuneet.
Paperiliitto muistuttaa, että sopimusosapuolina eivät olleet työmarkkinajärjestöt vaan työnantaja ja työntekijät. Liitto pitää pitkäksi venähtäneitä ja lakkoon johtaneita neuvotteluja osoituksena siitä, mihin yrityskohtainen sopiminen voi huonoimmillaan johtaa.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
Klo 12.50 korjattu: Perjantaina ei solmittu kaikkia seitsemää vaan viisi liiketoimintakohtaista työehtosopimusta. Kaksi oli solmittu jo aiemmin. Jutussa on viitattu ulkopuolisten arvioiden sijaan nyt UPM:n omaan laskelmaan lakon vaikutuksista.
